Suomen yt-asiamiehen toimisto Helsingin keskustassa on katseilta piilossa – moni ei huomaakaan, miten keskeisellä paikalla tarjotaan päivittäin neuvontaa yt-asioissa.
Harri Hietalan pöydällä on nyt myös paikallinen sopiminen – se, joka muun ohessa jäi jäljelle, kun yhteiskuntasopimus kaatui. Se pitää yt-asiamiehen virkaan vuoden alussa nimitetyn Hietalan aiempaa kiireisempänä.
– Tämä tarkoittaa, että nyt tehdään täysillä töitä, Hietala kuittaa.
Kuulostaa siltä, että hihat on nyt tosissaan kääritty. Kesäkuun lopussa hallitus nimitti Hietalan kartoittamaan yrityksien paikallisen sopimisen kehittämistä. Hietala esittelee kehitysehdotuksensa lokakuun puoliväliin mennessä. Selvityksen perusteella hallitus käynnistää tarvittavat työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä.
Mutta oli elämää ennen tätäkin.
Vasta toinen virassa
– Olin Lakimiesliiton hallituksessa 30 vuotta sitten. Siihen aikaan siellä olivat myös esimerkiksi Sakari Sippola, Martti Leisten, Pertti Liesivuori ja Kullervo Kemppinen. Nulan puheenjohtaja olin myös kolme vuotta, ja Pykälän taloudenhoitajana kaksi vuotta sekä puheenjohtaja vuoden. Sen jälkeen olin noin 30 vuotta työnantajaliitoissa viime aikoja lukuun ottamatta, Hietala kertoo.
Hietala on vasta toinen yt-asiamiehen virkaan nimitetty. Edeltäjän, Helena Lamposen, virkakausi jäi kesken, joten Hietala kutsuttiin tehtäviin jo hieman ennen varsinaisen virkakauden alkamista. Varsinaiselle seuraavalle virkakaudelle vuoden 2015 alusta Hietala valittiin.
Hietalan tehtävät yt-asiamiehenä ovat olleet vaihtelevia ja viime aikojen yt-myllerryksissä runsaita. Virassa valvotaan yhteensä viittä lakia, mutta tärkein valvottava on vuonna 2007 uudistettu yhteistoimintalaki.
– Voi olla, että tämä on lain uudistuksesta ainakin jollain lailla jäänyt itämään, Hietala vastaa uteluun siitä, mistä viran perustaminen on saanut alkunsa.
Lain henki arvossaan?
Yt-asiamiehen toimiston käytännön elämästä suurin osa yhteydenottoja yt-asioissa: yksittäinen työntekijä, luottamusmies, ammattiliitto, asianajotoimisto tai työnantaja kysyy neuvoa tai haluaa tietää, onko prosessi mennyt oikein.
– Voimme neuvoa vapaamuotoisesti tai antaa lausunnon siitä, miltä tilanne meidän mielestämme näyttää. Rikosepäilyt meidän pitää ilmoittaa poliisille, Hietala sanoo.
Käytännön toiminnassa painottuvat yksittäistapaukset, mutta Hietalan mielestä pitäisi edistää enemmän yt-lain säännösten tavoitteiden toteutumista. Se tarkoittaa pyrkimistä yhteistoimintaan, jolla oikeasti on merkitystä.
– Yhteistoimintaa voidaan harrastaa siten, että täytetään muodollisesti pykälien vaatimukset, mutta lain henki puuttuu, jolloin se on aika turhaa.
Yhteistoiminta kuitenkin kannattaa.
– Se on hyväksi liiketoiminnalle ja kaikelle työelämän toiminnalle, että koko henkilöstön ja ihmisten resurssit otetaan käyttöön – mikä on mielestäni hyvin arkijärjenkin mukaista.
Käytännön yrityselämässä toimitaan joskus toisinkin, ja yhteistoimintamenettelyä käytetään myös väärin. Esimerkiksi silloin, jos halutaan ”siivota nurkkia”. Tällaista peliä on Hietalakin toisinaan vähintäänkin epäillyt.
Onko yt-laki sitten yrityksissä hallussa?
– Sanoisin, että vaihtelevasti. Vähentämistilanteiden runsaus on johtanut siihen, että yhteistoimintalain alkuperäinen tarkoitus on hämärtynyt.
Hietalan mukaan yt-laki mielletäänkin jo lähinnä vähentämistilanteisiin liittyväksi, vaikka lain tarkoitus on olla positiivinen.
Yksittäistapauksista tulisikin siirtää huomiota asennekasvatukseen yt-lain osalta, uskoo Hietala.
– Pitäisi ymmärtää, että yhdessä tekemällä tulisi parempaa. Ihmisillä on erilaista osaamista jota pitäisi yhdistellä paremmin, jotta saadaan paras hyöty kaikkien osaamisesta.
Vähemmän pilkunviilausta
Toimistossa on Hietalan lisäksi nyt kolme esittelijää, aiemmin heitä oli vähemmän. Yhteydenottoja tulee sähköpostilla ja puhelimella – ne ovat kysymyksiä ja joskus myös pyyntöjä selvittää jokin asia pohjia myöten. Tällaisen tapauksen selvittäminen nykyisellään voi viedä puolikin vuotta.
Yt-asiamies voi antaa lausunnon, mutta ne eivät ole sitovia vaan neuvoa antavia, asiantuntijalausuntoon rinnastettavia. Tällaisissa tapauksissa ei saa myöskään kertoa, mistä asian selvitys on lähtenyt liikkeelle.
Myös kaikki henkilöstörahastoihin liittyvät asiat kuuluvat Hietalan toimistoon. Niin myöskin hallintoedustusta ja konserniyhteistyötä koskevat asiat.
– Vähentämistilanteisiin liittyen kysyisin, tuottaako hyvin pikkutarkka muodollinen sääntely sellaisen tuloksen jota tavoitellaan. Usein tuntuu, että siitä kun yt-menettely aloitetaan, niin asia ei kovin paljoa muutu toiseksi prosessin aikana, Hietala pohtii.
Muutosturvaan liittyvien asioiden käsittely tässä yhteydessä on usein kyllä hyödyllistä.
Hietala miettisi myös seuraamusjärjestelmiä – melkein koko laki on kriminalisoitu. Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että lakia on rikottu, on ilmoitettava tietoon tulevat tapaukset poliisille. Tämä on pääsääntö.
– En ole varma onko se tarkoituksenmukainen järjestelmä. Mutta ylipäätään enemmän kaivattaisiin lain henkeä ja vähemmän yksityiskohtaista pilkunviilausta.
Yt-asiamiestä voi lähestyä kuka tahansa, millaisella yt-asialla tahansa.
– Voi kysyä ihan mitä vaan ilman kynnystä. Ei ole merkitystä ketä edustaa: itseään, kaveria tai työnantajaa. Juristit useimmiten ovat yhteyksissä juuri tehtäviensä kautta.
Puhelin pirisee siis päivittäin. Ja pirisee taatusti huomennakin.
Teksti: Laura Lähdevuori, kuvat: Susa Junnola
