Ulkona on kunnon talvikeli. Innokas työmatkapyöräilijä ei kuitenkaan ole haastattelupäivänä fillaroinut töihin.
– Pyöräilyt ovat jääneet vähiin. Viime syksynä tapahtui se, mitä kaikki kaupungilla pyöräilevät pelkäävät: jalat olivat lukkopolkimissa ja eturengas putosi raitiovaunukiskoon. Lensin suoraan maahan. Vaikka isompaa ei sattunut, pieni kammo jäisiä uria kohtaan jäi.
Onneksi kammoa muille urille Atte Jääskeläisellä ei ole ollut. Hänet valittiin 2023 Sitran yliasiamieheksi opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan virasta. Hänen taustallaan on myös yliopistomaailmaa ja mediaa: työpaikkana oli vuosia muun muassa Helsingin Sanomat, STT ja Yle.
– Ajattelen elämää ketjuna Y-risteyksiä, joissa tekee valintoja. En ole kaihtanut vastuuta, kun sitä on tarjottu, mikä on keskeisesti vaikuttanut uran kehittymiseen.
Systeeminen käsitys yhteiskunnasta
Oikeustiede ei ollut Jääskeläiselle ensimmäinen valinta, vaan hän lähti opiskelemaan teknillistä fysiikkaa Otaniemeen. Puolen vuoden jälkeen ala tuntui väärältä.
– Halusin jotain yhteiskunnallisempaa ja kuitenkin jotain tosi vaikeaa. Mukavia asioita voi lukea huvikseen. Olin pärjännyt koulussa kohtuullisen hyvin yrittämättä liikaa, joten päätin ottaa vakavammin – tapahtui eräänlainen havahtuminen. Luin oikeustieteelliseen tosissani.
Jääskeläinen tajusi, etteivät kaikki asiat elämässä tapahdu ilman oikeaa halua ja yrittämistä.
– Siinä vaiheessa rupesin haluamaan.
Opinnoista tärkeimmäksi perinnöksi jäi kyky erottaa olennainen epäolennaisesta: mikä kuuluu asiaan ja mikä on ympärillä olevaa kontekstia. Juristikoulutus oli peruskartta yhteiskuntaan.
– Kun perustutkinnossa skannataan kaikki oikeuden alat, syntyy systeeminen käsitys yhteiskunnasta ja regulaatiosta sen ohjauskeinona. Tämä on ollut hyödyllinen ymmärrys kaikissa työtehtävissä.
Juristikoulutus oli peruskartta yhteiskuntaan.
Auskultointi vei Helsingin käräjäoikeuteen. Aika käräjänotaarina opetti vastuuta.
– Tuomiotaan kuuntelevan ja siihen reagoivan ihmisen kohtaaminen tuo kouriintuntuvasti esiin sen, että kun on valtaa, on myös vastuuta.
Jääskeläinen oli puoli vuotta 24 notaarin vanhimpana, eräänlaisena edusmiehenä. Kipinä esihenkilötyöhön syttyi. Myöhemmin median puolella hän päätyi nopeasti esihenkilö- ja johtotehtäviin.
– Koin onnistumisen tunteita, kun muut onnistuivat. Sitä kautta sain tyydytystä myös johtamistyöstä. Tarinan kerronnalla on merkitystä, kun johtajana pitää kuvata, mihin ollaan menossa.
Tuomiotaan kuuntelevan ja siihen reagoivan ihmisen kohtaaminen tuo kouriintuntuvasti esiin sen, että kun on valtaa, on myös vastuuta.
Sitran yliasiamies on vapaa-ajallaan remppamies. Atte Jääskeläinen on remontoinut rintamamiestalon ja rakentanut hirsihuvilan piharakennuksineen. Hän päätti jo pysytellä erossa rakentamisesta, mutta väitöskirjan valmistuttua hän oli silti ostamassa täysin remontoitavan kaksion.
Paluu juridiikkaan ja opin tielle
Juristin ydintehtäviä Jääskeläinen hoiti jälleen ylijohtajana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lainvalmistelussa ylijohtajan alaisuudessa oli kolme juristia.
– Muun muassa koronakriisin aikana työ oli kylläkin enemmän lain tulkintaa kuin sen valmistelua.
Ensimmäisiä tehtäviä ministeriössä oli osallistua yliopistojen autonomiaselvitykseen. Eteen tuli myös sen pohtiminen, mitä tarkoittaa juridisesti, kun katkaistaan tiede- ja korkeakouluyhteistyö Venäjän kanssa sen hyökättyä Ukrainaan.
– OKM-kausi oli paluuta monien juridisten asioiden äärelle.
Jääskeläinen sanoo olevansa haastajapersoonallisuus.
– Minulla on taipumus tiedustella, mistä on kysymys, ja haluan ymmärtää, ennen kuin olen valmis ostamaan argumentin. Nykytehtävässä vahvuuteni on, että olen tehnyt sellaisia töitä ja nähnyt maailmaa sellaisista kulmista, jotka voivat parhaimmillaan palvella onnistumista juuri Sitrassa.
Minulla on taipumus tiedustella, mistä on kysymys, ja haluan ymmärtää, ennen kuin olen valmis ostamaan argumentin.
Aivan Sitra-pestinsä alla Jääskeläinen sai valmiiksi väitöskirjansa.
– Aiemmassa Professor of Practice -tehtävässä LUT-yliopistossa tuli moraalinenkin velvoite väitöskirjaan.
LUT:n jälkeinen valinta korkeakoulutuksesta ja tieteestä vastaavaksi ylijohtajaksi ministeriöön voimisti ajatusta.
– Joku taisi sanoa, että miten tällainen kaveri voidaan valita, joka ei ymmärrä tutkimuksesta mitään. Voi olla, että siitä vähän sisuunnuin, kauppatieteiden tohtori hymähtää.
Yhteiskunnallisia innovaatioita rakentamassa
Sitralla on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Kansallinen hyväksyntä ja asema eduskunnan valvonnassa edesauttavat toimintaa. Samoin se, ettei Sitra toimi verorahalla vaan hakee rahat sijoitusmarkkinoilta.
– Ympärillämme on levoton maailma, ja Suomen mahdollisuus pärjätä on heikentynyt ennen kaikkea väestökehityksen vuoksi. On vaikeaa ylläpitää talouskasvua.
Suomen pärjäämisvalttina on osaaminen, kuten tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiot. Innovaatiotoimijana Sitra täyttää aukkoja, jotka jäävät muilta hoitamatta.
– Yksi ilmeisimmistä aukoista on yhteiskunnallisten innovaatioiden alueella: yhteiskuntatieteissä yritetään ymmärtää, miksi menneisyydessä meni huonosti, mutta ratkaisuja varotaan usein esittämästä.
Innovaatiotoimijana Sitra täyttää aukkoja, jotka jäävät muilta hoitamatta.
Jääskeläisen mukaan Sitralla on kokemusta yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämisestä. Sitra voisi rakentaa yhteiskuntatieteilijöiden ja muiden toimijoiden ymmärrystä kohti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja ennakointitoiminnallaan ja tarjoamalla yhteiskunnallista koulutusta ja fasilitointia. Sitralla on myös kyky rahoittaa ensivaiheen pilotteja. Piloteissa voidaan ottaa sellaista riskiä, joka tuottaa tärkeää ymmärrystä siitäkin, mikä ei toimi.
Tällä hetkellä Sitra käynnistää kansallista keskustelua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän uudistamisesta. Parlamentaarinen yksimielisyys on siitä, että julkisia tutkimus- ja kehittämispanostuksia kasvatetaan vuosittain vuoteen 2030 asti. Myös yritysten ja muun yksityisen sektorin toivotaan tulevan mukaan merkittävällä, julkista sektoria suuremmalla panostuksella.
Sitra auttaa tunnistamaan pullonkaulat
Jääskeläinen nostaa lukuisista aihioista esiin muun muassa Sitran kehittelemää ajattelua siitä, mitä tekoäly voisi tarkoittaa julkisille palveluille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus saataisiin etenemään positiiviseen suuntaan kriisimoodin sijaan tai miten Suomi voisi saada tuottavuushyötyjä digitalisaatiosta.
– Suomalaisena paradoksina on, että olemme kaikissa vertailuissa ykkönen tai melkein ykkönen, mutta näkyvissä ei ole tuottavuuskasvua. Osaamista on, mutta ei kyvykkyyttä saada jotain aikaiseksi.
Suomalaisena paradoksina on, että olemme kaikissa vertailuissa ykkönen tai melkein ykkönen, mutta näkyvissä ei ole tuottavuuskasvua.
Mikään yhteiskunnan ongelma ei ratkea Sitran omin voimin. Tarvitaan muun muassa parempaa ymmärrystä siitä, missä on pullonkauloja.
– Miten ongelmia ratkaistaan digitalisaation avulla? Työnnämmekö digitalisaatiota palveluihin vai onko siellä imua? Sitran rooli voisi olla auttaa ymmärtämään, missä on se pullonkaula, joka pitää poistaa.
Työtä hyvien tulevaisuuskuvien eteen
Avain tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen on toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu. Jääskeläisen mukaan ihmiskunta on tehnyt kaikki upeimmat saavutuksensa ja hirveimmät tekonsa kuvittelemalla jonkin tulevaisuuden. Aina ei ole saatu, mitä on haluttu.
Tulevaisuuksien kuvittelu on tapa, jolla ihmiset kykenevät yhteistoimintaan.
– Niin kauan kuin yhteiskunnat tähän kykenevät, ne ovat elinkelpoisia.
Yhteiskunnat ovat elinkelpoisia niin kauan kuin ne kykenevät yhteistoimintaan.
Pelottavana näyttäytyvästä tulevaisuudesta huolimatta pitäisi olla kyky kuvitella parempia vaihtoehtoja, jotta pystymme toimimaan toivotun tulevaisuuden hyväksi. Huolestuttavaa on, jos positiivisia tulevaisuudenkuvia ei nähdä ollenkaan. Esimerkiksi nuorten maailmankuvaa hallitsee pelko, ettei ilmastonmuutosta kyetä pysäyttämään ja hallitsemaan.
– On kyettävä ylläpitämään mielessä parempi tulevaisuuskuva ja toimimaan sen todennäköisyyden lisäämiseksi. Meillä on vastuu nuorille toimia, jotta kyky kuvitella pysyy.
Polarisaatiota vastaan keskustelua lisäämällä
Yliasiamies kutsuu Sitraa ennakointitalon lisäksi ratkaisuhautomoksi. Ratkaisuja on niin pieniin kuin suuriin ongelmiin, työkalut vain ovat erilaisia.
– Sitralla työkalurepertuaarista löytyy sekä pöytäsirkkeli että pinsetit. Kokeilutoiminnan ydinajatus on ratkaisujen hautominen.
Sitralla työkalurepertuaarista löytyy sekä pöytäsirkkeli että pinsetit.
Keskeinen demokratioiden ongelma on polarisaatio. Jääskeläinen näkee kuitenkin, että ihmiset ovat asioista paljolti yhtä mieltä. 8 000 ihmistä osallistui viime syksynä Sitran Mitä mieltä, Suomi -kokeiluun uudenlaisella keskustelualustalla. Kokeilu osoitti, ettei erimielisyys ole niin laajaa kuin miltä se sosiaalisen median perusteella näyttää.
– Polarisoituneen kärjen taustalla näyttäisi olevan identiteettiajattelua ja vastakkainasettelua, tyyliin me vastaan ne.
Suomalaiset kaipaavat digitaalisia ja helppoja keinoja osallistua päätöksentekoon. Mitä mieltä, Suomi -tyyppiset työkalut voisivat lisätä kansan luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja antaa päättäjille osviittaa päätöksentekoon.
Atte Jääskeläisen vinkki juristin polulle
Panosta filosofiaan. Jos ymmärtää hyvän elämän ikiaikaisia kysymyksiä, saa avaimia ymmärtää ja ratkaista juridisiakin ongelmia.
