Erkki Aurejärvi ja tupakka­oikeudenkäynnit

Blogit ja kolumnit
14.12.2022 • Heikki Halila

Erkki Aurejärvi toimi Matti Ylöstalon seuraajana Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina vuosina 1983-2006. Aurejärvi tunnettiin rauhallisena luennoitsijana ja velvoiteoikeudellisten yleisesitysten selkeänä kirjoittajana. Aurejärvi on sääntökeskeisen tutkimussuunnan edustaja, ja hänellä on ollut kysyntää oikeudellisen konsultoimisen ja riidanratkaisun markkinoilla.

Me silloiset nuoremmat tutkijat saatoimme havaita yliopistolla vuonna 1988, miten Aurejärvi innostui tupakkateollisuuden korvausvastuusta aiheutetuista henkilövahingoista. Aurejärvi ryhtyi toimimaan yhdessä asianajaja Juha Siveniuksen kanssa asiamiehenä Euroopan ensimmäisessä tupakkaoikeudenkäynnissä.

Siitä oli kadunmiehellä vankka mielipide: tällaisia oikeudenkäyntejä sopii viritellä Amerikassa mutta ei Suomessa.

Tupakkaoikeudenkäynti sai osakseen laajaa huomiota. Siitä oli kadunmiehellä vankka mielipide: tällaisia oikeudenkäyntejä sopii viritellä Amerikassa mutta ei Suomessa. Jokainen käyttää nautintoaineita, kuten alkoholia ja tupakkaa, omalla riskillään. Monet katsoivat, että prosessi on vain tupakkateollisuutta ja laajemminkin elinkeinoelämää vastaan kohdistuva ristiretki.

Tupakkaoikeudenkäynneissä on kysymys tuotevastuusta. Tupakkayhtiöiden mukaan niiden tuotteet eivät aiheuta syöpää eivätkä muitakaan hengenvaarallisia tauteja. Yhtiöt ovat vedonneet tässä omien tutkimuslaitostensa raportteihin.

Amerikassa on ratsattu tupakkayhtiöiden toimistoja. Tällöin on havaittu yhtiöiden olleen jo varhain perillä tupakan vaarallisuudesta. Kevytsavukkeita markkinoitiin täysin haitattomina, vaikka ne oli kehitetty erityisen koukuttaviksi. Yhtiöiden argumenttina oli se, että sairastuneiden tuli tietää tupakan vaarallisuudesta, vaikka yhtiöt eivät sitä tienneet. Tuotevastuulain mukaan vastuuketju ei kulje näin.

Tupakkaoikeudenkäyneissä kanteet on hylätty, useimmiten köykäisin perustein.

Tupakkaoikeudenkäyneissä kanteet on hylätty, useimmiten köykäisin perustein. Korkeimmassa oikeudessa ratkaisu syntyi äänestämällä. Oikeusneuvos Pirkko-Liisa Haarmann, entinen kauppaoikeuden professori, jäi vähemmistöön. Moni arvostettu siviilioikeuden professori on lausunnossa tai artikkelissa katsonut korvausvastuun voivan syntyä. Siinä Aurejärvi on voittanut, että tupakointi on pantu yhä ahtaammalle.

Aurejärvi, joka on laittanut koko sielunsa tupakkaoikeudenkäynteihin, ei ole helpolla niellyt tappioitaan.

Hän on julkaissut oikeudenkäyntien pöytäkirjoja ja kirjoittanut teokset Erään murhan anatomia: Suomalainen tupakkatuomio (2004) ja Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat (2012). Aurejärven kovasanainen kritiikki on laajentunut koskemaan tuomioistuinten toimintaa koko laajuudessaan muistelmateoksessa Kovaa peliä (2013) ja dekkarissa Kun kukaan ei näe (2016), jonka päähenkilö voidaan luonnehtia Aurejärven alter egoksi.

Tänä vuonna ilmestyneissä teoksissa Kovempaa peliä -muistelmateoksessa ja Senaatintorin murha -dekkarissa kritiikki on yltynyt ennennäkemättömäksi. Voi kysyä, miksi. Aurejärvi halunnee kohdata kritisoimansa henkilöt itseensä kohdistuvassa kunnianloukkausprosessissa, jollaista ei kuitenkaan liene tulossa. Tupakkajutuissa on paljon aineistoa oikeushistorioitsijoiden pureskeltavaksi.

Kirjoittaja on siviilioikeuden professori (emeritus), Helsingin yliopisto, heikki.halila@helsinki.fi