Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi sai lokakuussa Juristiliiton huomattavimman tunnustuksen, K.J. Ståhlberg -mitalin. Palkinto jaettiin Juristipäivän yhteydessä.
– Tuntuu valtavan hyvältä. Mitalin saaminen kuuluu ilman muuta urani kohokohtiin.
Kuusiniemi muistuttaa, että Ståhlberg oli sekä korkeimman hallinto-oikeuden että Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti ja puolusti oikeusvaltiota koko uransa ajan. KHO:n nykyinenkin presidentti edistää omassa työssään oikeusvaltioperiaatetta.
– On upeaa, että tuomioistuinlaitoksen merkitys on tunnistettu julkisen talouden suunnitelmassa ja oikeudenhoidon lisärahoitus on huomioitu. Ollaan menossa oikeaan suuntaan.
Ympäristöoikeus vei mukanaan
Jos Kuusiniemi ei olisi aikoinaan päässyt oikeustieteelliseen, hän olisi mennyt opiskelemaan kemiaa ja suunnannut tutkimusuralle. Myös oikeustieteitä opiskellessa tutkijan ura kiinnosti eniten.
– Minulla ei ollut ympäristötaustaa eikä selvää näkemystä, mille oikeudenalalle haluaisin. Silloinen ympäristöoikeuden professori houkutteli opinnoissa hyvin menestyviä ja tutkimustyöstä kiinnostuneita alalle. Rahoitustakin kuulemma oli luvassa.
Kuusiniemi pääsi tutkimaan ja toimi sittemmin ympäristöoikeuden lehtorina Teknillisessä korkeakoulussa, professorina Turun yliopistossa ja edelleen dosenttina yliopistoissa.
Ympäristöoikeuden professuuri oli unelmatyötä.
– Ympäristöoikeuden professuuri oli unelmatyötä. Sitten EU:n Natura 2000 -verkostoa koskevia valituksia tuli KHO:hon kertarysäyksellä 1 600. Ympäristöoikeudellista osaamista ja määräaikaisia tuomareita tarvittiin. Ajattelin, että olisi mielenkiintoista nähdä, miten tuomioistuin toimii. Hurahdin täysin ja päädyin vakinaiseksi tuomariksi. Voin kyllä suositella muillekin.
Ilmasto-oikeudenkäyntejä eri puolilla maailmaa
Ympäristöoikeus on mitä ajankohtaisin oikeudenala nykymaailmassa, kun ilmastonmuutoksesta on tullut globaali ongelma. Suomessa ensimmäinen ilmastolaki saatiin vuonna 2015, nykyisin voimassa oleva on vuodelta 2022 ja sen muutoksenhakusäännökset tältä vuodelta.
Maailmanlaajuisesti on jo käynnissä noin 2 000 erilaista ilmasto-oikeudenkäyntiä, joista suurin osa on USA:ssa ja paljon myös Latinalaisessa Amerikassa ja Aasian maissa.
– Meikäläisessä vahvassa legalistisessa ja oikeusvaltion periaatteita kunnioittavassa järjestelmässä tuomioistuinten roolia ei pitäisi ilmastoasioissa ehdoin tahdoin kasvattaa. Tuomioistuimen pitää olla vasta se viimeinen varaventtiili, Kuusiniemi toteaa.
– Tuomioistuinten täytyy kunnioittaa lainsäätäjän ja poliittisten päätöksentekijöiden oikeutta ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia parhaiksi valitsemillaan keinoilla. Tuomioistuimet puuttuvat asiaan vasta, jos kansainvälistä tai kotimaista oikeutta rikotaan ja ihmis- ja perusoikeuksia loukataan.
Tuomioistuinten täytyy kunnioittaa lainsäätäjän ja poliittisten päätöksentekijöiden oikeutta ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia parhaiksi valitsemillaan keinoilla.
Muissa oikeusjärjestelmissä poliittisia tavoitteita voidaan joutua ajamaan tuomioistuinten kautta, jos oikeusvaltioperiaate, luottamus viranomaisten toimintaan ja toiminnan valvonta eivät toteudu.
Kuusiniemi huomauttaa lisäksi, ettei yksittäinen maa tai edes EU voi yksin ratkaista kriisiä. Teknologinen kehitys ja fossiilitaloudesta irtautuminen ovat myös avainasemassa.
– Tuomareilla ei ole työaikaa, mutta työhön ei tarvitse hukkua, Kari Kuusiniemi muistuttaa.
Tuomioistuin ei tee ilmastopäätöksiä
Suomessa luontojärjestöt yrittivät valittaa valtioneuvoston ilmastoselonteosta, joka ei kuitenkaan ollut valituskelpoinen päätös.
Järjestöt totesivat valtioneuvoston rikkoneen ilmastolakia, kun uusista ilmastotoimista ei päätetty hiilinielun pienentyessä. Kuusiniemen mukaan kyse on hallintoprosessuaalisesti kiintoisasta ongelmasta: missä tilanteessa viranomaisen passiivisuudesta voi tehdä valituksen?
– Jos poliittiset päätöksentekijät eivät reagoi riittävän nopeasti ja päättäväisesti ilmastonmuutokseen siten kuin kansainväliset sopimukset ja ilmastolaki edellyttävät, minkälaista oikeussuojaa tuomioistuimet voivat tarjota järjestöjen edustamille intresseille? Eli sille, että maapallo säilyisi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.
Ilmastonmuutos ihmiskunnan kohtalon kysymyksenä vaatii merkittäviä toimenpiteitä. Saattaa olla ongelmallista, jos viranomaisen passiivisuuteen ei voida reagoida tuomioistuimessa.
Voiko viranomaisen ilmastopassiivisuuteen reagoida tuomioistuimessa?
Hollannissa ympäristöjärjestö Urgendan passiivisuuskannetta käsiteltiin korkeimmassa oikeudessa, kun hallitus ei ollut toteuttanut sitoumuksiaan. Saksassa päädyttiin tekemään uusi ilmastolaki, kun edellisessä laissa suurin vastuu ilmastotoimista lastattiin vasta tuleville sukupolville.
– Tuomioistuimilla on viimekätinen velvollisuus turvata ihmis- ja perusoikeudet. Jossakin tilanteessa voisi olla mahdollista, että tuomioistuin katsoisi poliittisen päätöksentekijän menetelleen lainvastaisesti, jos menettely ei täyttäisi kansainvälisten velvoitteiden ja ilmastolain vaatimuksia.
Kuusiniemen mukaan KHO ei voisi milloinkaan antaa sellaista päätöstä, jossa se kertoisi valtioneuvostolle, kuinka suomalaista ilmastopolitiikkaa pitää hoitaa. Jos ratkaisu on joillakin perusteilla lainvastainen, se on kumottava ja palautettava valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.
Itsenäistä ja kollegiaalista työtä
Tutkijan ura oli Kuusiniemelle haaveena siksi, että tutkimustyö on itsenäistä ja riippumatonta. Tuomioistuimessa hän huomasi, että ennakkopäätösten tekeminen on samantyyppistä työtä.
– Kolleginen menettely teki vaikutuksen. Meillä työ on myös itsenäistä, riippumatonta ja mielenkiintoista, mutta vieressä on toinen toistaan viisaampia kollegoita. Kun hankala juttu lähtee aukeamaan keskustelussa, se on hienointa, mitä ammatillisella uralla voi saavuttaa.
Kun hankala juttu lähtee aukeamaan keskustelussa, se on hienointa, mitä ammatillisella uralla voi saavuttaa.
Tuomioistuinlaitos on vakaa työnantaja, jossa saa tehdä tärkeää oikeusvaltiotyötä.
– Kun seuraa uutisia muualta maailmasta, ymmärtää, miten kallisarvoinen oikeuslaitoksemme on luodessaan yhteiskuntaan luottamusta, turvallisuutta ja hyvinvointia.
Tuomioistuintyöhön voi liittyä myös kansainvälistä yhteistoimintaa. KHO on seuraavat kaksi vuotta puheenjohtajana EU:n korkeimpien hallinto-oikeuksien järjestössä, jossa voi keskustella syvällisesti konkreettisista oikeuskysymyksistä ja vaihtaa kokemuksia lukuisista asioista.
Työajan voi itse määritellä
Kuusiniemen mukaan tuomioistuintyössä henkilön tärkein yksittäinen ominaisuus on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta. Mikään inhimillinen ei ole vierasta. Asiat lähtevät liikkeelle jonkin viranomaisen päätöksestä ja voivat liittyä vaikkapa ulkomaalais-, ympäristö-, vero-, kilpailu-, kunnallis-, kirkollis-, julkisuus-, tietosuoja- ja sosiaaliasioihin. Eri asiaryhmätyyppejä on kolmisensataa.
Oikeudellinen erikoistuminen ja huippuosaaminen on viety pitkälle. Jokaisen on kuitenkin ratkaistava monenlaisia asioita ja perusteltava ratkaisut oikeudellisesti ja ymmärrettävästi.
Kuusiniemi lohduttaa niitä, jotka arkailevat tuomioistuinlaitokseen töihin tulemista.
– Nykyisin kaikkien tuomioistuinten päällikkötuomarit ymmärtävät, että ihmisillä pitää olla muutakin elämää kuin istua päivät pitkät oikeudenkäyntimenettelyssä ja tehdä työt illalla.
Nykyisin kaikkien tuomioistuinten päällikkötuomarit ymmärtävät, että ihmisillä pitää olla muutakin elämää.
Tuomareilla ei ole työaikaa, mutta työhön ei tarvitse hukkua. Kuusiniemen työskentelytapa on tehdä töitä joka päivä, mutta ei pitkiä rupeamia kerrallaan. Hän herää kukonlaulun aikaan, mutta ehtii kesken päivän käydä kuntosalilla. Se auttaa nollaamaan ajatukset, eikä stressi tai kiire vaivaa.
Luottamus siivittää
Mitä korkeimman hallinto-oikeuden presidentistä ei ehkä tiedetä? Kuusiniemi oli nuoruudessaan kansallisen tason pöytätenniksenpelaaja. Nykyään hän harrastaa kuntosalin lisäksi vaeltamista ja snorklausta vaimonsa kanssa etenkin lomilla.
Omalla uralla Kuusiniemeä siivittää esimerkillinen ominaisuus:
– Minulla on loistavia työtovereita ja yhteistyökumppaneita. Jos saan kehua itseäni heihin liittyen, niin olen hyvä luottamaan toisiin ihmisiin.
Kari Kuusiniemen vinkki juristin polulle
Älä suunnittele liikaa, seuraa kiinnostuksen polkuja. Tee sellaisia opintoja ja työrupeamia, jotka motivoivat ja kiinnostavat itseäsi. Sillä pääsee tosi pitkälle.
