Monet lapsiin kohdistuvat rikokset muuttuvat kiireellisesti käsiteltäviksi lokakuun 2023 alussa. Uuden lainsäädännön mukaan esitutkinta on suoritettava ja päätös syytteen nostamisesta on tehtävä kiireellisesti, kun asianomistaja on alle 18-vuotias ja epäilty rikos on asianomistajaan kohdistunut seksuaalirikos tai asianomistajan henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunut rikos.
Lisäksi pääkäsittely on aloitettava viimeistään 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta tuomioistuimessa.
– Toiveena ja tavoitteena on, että rikosprosessi saadaan aiempaa nopeammin päätökseen. Pitkä prosessi hidastaa lapsen ja perheen toipumista, taustoittaa lainmuutoksia valmistellut erityisasiantuntija Katja Repo oikeusministeriöstä. Hän luonnehtii edellä mainittuja rikoksia lapsille haitallisimmiksi rikostyypeiksi.
Myös Länsi-Uudenmaan käräjäoikeutta johtava laamanni llkka Lahtinen suhtautuu muutoksiin myönteisesti.
On lapsen mutta myös vastaajan etu, että rikosasia käsitellään nopeasti.
– Kiireellisyys on hyvä asia. On lapsen mutta myös vastaajan etu, että rikosasia käsitellään nopeasti, Lahtinen sanoo.
Lapsi tekijänä huomioitu jo aiemmin
Alaikäisenä tehtyjen rikosten kiireellisestä käsittelystä säädettiin lainsäädännössä jo vuosia sitten. Päätös syytteen nostamisesta on pitänyt tehdä kiireellisesti ja pääkäsittely aloittaa tietyssä määräajassa vuodesta 1997. Nykyisin tuo määräaika on 30 päivää. Esitutkinta on pitänyt toimittaa kiireellisesti vuodesta 2014.
– Lainsäätäjä on halunnut korostaa teon ja seurauksen yhteyttä sekä yhteiskunnan vakavaa suhtautumista tekoon, Repo sanoo.
Tästä herää kysymys, miksi mahdollisen rikoksen kokeneiden lasten suojeluun nopeammalla prosessilla on havahduttu huomattavasti myöhemmin. Repo viittaa oikeusministeriön nuorisorikostoimikunnan mietintöön vuodelta 2004, missä tällaista lainsäädäntöä ei katsottu perustelluksi muun muassa siksi, että nopean käsittelyn tarpeellisuudesta ei ollut selvityksiä.
Viime vuosina lapsiin kohdistuvien rikosten pitkiin käsittelyaikoihin on kiinnitetty paljon huomiota.
Viime vuosina lapsiin kohdistuvien rikosten pitkiin käsittelyaikoihin on kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkkejä ovat oikeusasiamies Petri Jääskeläisen antama ratkaisu vuodelta 2020 ja vuonna 2021 julkaistu Monica Fagerlundin ja Virve-Maria Toivosen tutkimus. Tämä tutkimus vahvistaa, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessi kestää keskimäärin kauemmin kuin muiden vakavien seksuaali- ja väkivaltarikosten.
Yhdenvertaisuus määräajan perusteena
Lakien valmistelussa pohdittiin mahdollisuutta säätää määräaikoja lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyssä.
– Olisi vaikeaa asettaa määräaikoja esitutkinnalle ja syytteen nostamiselle, koska uuden sääntelyn piiriin kuuluvat rikosasiat voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Lapseen kohdistuvassa seksuaalirikosepäilyssä saattaa esimerkiksi olla tarpeen tehdä tutkimuksia lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä, mikä voi viedä aikaa. Tärkeintä on, että esitutkinta ja syyteharkinta tehdään mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti, Repo toteaa.
Tärkeintä on, että esitutkinta ja syyteharkinta tehdään mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti.
Hän lisää, että pääkäsittelyn aloittamista koskeva 30 päivän määräaika perustuu yhdenvertaisuuden ajatukselle: rikoksen tehneen nuoren pääkäsittelyä koskee sama aika. Tuomioistuin voi määrätä määräajan säädettyä pidemmäksi vain tärkeän syyn takia.
”Pidempi määräaika helpottaisi valmistelua”
Lahtinen kokee, että hyvä sääntely olisi vielä parempi, jos pääkäsittelyn aloittamisen määräaika olisi jonkin verran pidempi.
– Lainsäätäjä olisi voinut säätää sen pidemmäksi, esimerkiksi 60 tai 90 päiväksi. Tämä olisi helpottanut paitsi asioiden valmistelua käräjäoikeudessa myös avustajien ja puolustajien valmistautumista istuntoon, Lahtinen toteaa.
Ruotsissa puolestaan on voimassa pykälä, jonka mukaan esitutkinnan ja ratkaisun syytteen nostamisesta tulee olla tehty niin nopeasti kuin mahdollista ja kolmessa kuukaudessa siitä, kun rikoksesta epäilty on selvillä. Tämä koskee alaikäisiä asianomistajia ja henkeen, terveyteen, vapauteen ja rauhaan kohdistuneita rikoksia. Revolla ei ole tietoa, onko määräajassa pysytty.
Lahtinen nostaa määräajan esiin siksikin, että tuomioistuimilla on paljon kiireellisiä asioita hoidettavana, ja korona-ajan ”käsittelyvelkakin” yhä vaivaa. Nuorten rikosasioiden rinnalla kiireellisinä käsiteltäviä ovat vangittujen jutut ja lähestymiskieltoasiat sekä esimerkiksi konkurssit ja velkajärjestelyt.
Kiireellisinä käsiteltäviä ovat myös vangittujen jutut, lähestymiskieltoasiat sekä esimerkiksi konkurssit ja velkajärjestelyt.
– Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa konkurssien ja velkajärjestelyjen määrä on kasvanut jopa noin 40 prosentilla vuosien 2022 ja 2023 aikana. Vaarana on, että aikuisten seksuaalirikosten ja kiireettömien asioiden käsittelyajat venyvät, Lahtinen sanoo ja lisää, että Länsi-Uudellamaalla kaikki ovat kiireisiä: tuomarit, syyttäjät ja avustajat.
Lahtinen on keskustellut lainmuutoksista käräjäoikeutensa henkilöstön lisäksi toimialueensa syyttäjien ja poliisin kanssa. Keskustelua on käyty myös valtakunnallisella tasolla esimerkiksi muiden laamannien kanssa. Heidän viestinsä on samansuuntainen kuin Lahtisella: uudistus on tarpeellinen, mutta kiireellisten asioiden määrä mietityttää.
Valmiina muutoksiin
Valmistautumisaikaa uuden sääntelyn mukanaan tuomiin muutoksiin on ollut vuoden 2022 lopulta lähtien. Laamanni Lahtinen kokee, että aikaa on sinällään ollut riittävästi ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on valmis käsittelemään lapsiin kohdistuvia vakavia rikoksia entistä nopeammin.
Lahtinen kertoo, että keskusteluissa läheisen sidosryhmän eli syyttäjien kanssa päätettiin laajentaa jo aiemmin hyväksi havaittua toimintatapaa. Noin 20 vuoden ajan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja syyttäjät ovat sopineet 15-vuotiaiden mutta alle 18-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten istuntopäivät etukäteen. Niitä on ollut yksi viikossa eli neljä kuukaudessa.
Uutta on, että näiden päivien rinnalle tulee yhdeksän istuntopäivää, jotka pyhitetään nuoriin kohdistuvien vakavien rikosten käsittelylle. Syyttäjien lisäksi ne ovat Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaalitoimien tiedossa.
– Syyttäjä voi valita näistä sellaisen istuntopäivän, että pääkäsittely pystytään istumaan 30 päivässä. Toki suuret tapaukset pitää aikatauluttaa erikseen, Lahtinen korostaa.
Lue lisää
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen: Lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelyn kestoa koskeva sääntely (EOAK/5625/2020).
Monica Fagerlund, Virve-Maria Toivonen: Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:3.
