Elokuussa 2022 voimaan tulleen uuden perhevapaalain yhtenä tavoitteena oli tasoittaa lapsen varhaisvuosien hoitovastuuta ja jakaa vapaita tasaisemmin molemmille vanhemmille. Samalla vapaiden kokonaiskesto piteni.
Myös vapaiden sijoittamisesta joustavasti työjaksojen ja esimerkiksi osa-aikatyön lomaan tehtiin helpompaa. Lisäksi monimuotoisia perheitä eli esimerkiksi adoptio-, monikko- ja sateenkaariperheitä pyrittiin ottamaan laissa entistä paremmin huomioon.
Vanhan perhevapaajärjestelmän aikana äidit käyttivät valtaosan perhevapaista ja isien käyttämät vapaat olivat nimenomaan isille korvamerkittyjä isyysvapaita. Miten kävi – onko laki ehtinyt jo tasoittaa eroja?
Isien pitämien vapaiden määrässä nousua on reilun prosenttiyksikön verran, mitä voi pitää vaatimattomana, mutta suunta on oikea.
– Isien pitämien vapaiden määrä on vuonna 2022 noussut 12,2 prosenttiin kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä, kun määrä edeltävänä vuonna oli 11,1 prosenttia. Nousua on siis reilun prosenttiyksikön verran, mitä voi pitää vaatimattomana, mutta suunta on oikea. Uusi järjestelmä on ollut voimassa vasta lyhyen ajan, sanoo Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
Savinko muistuttaa, että tällaisen lakimuutoksen vaikutukset näkyvät joka tapauksessa viiveellä, koska mahdollista muutosta voi tulla vain sitä tahtia, mitä lapsia syntyy.
Erikseen ei ole tutkimustietoa siitä, eroavatko akavalaisten liittojen jäsenten pitämät perhevapaat keskiarvosta, mutta yleisesti ottaen korkeakoulutetut isät ovat pitäneet perhevapaita enemmän kuin työntekijäammateissa toimivat.
Yleisesti ottaen korkeakoulutetut isät ovat pitäneet perhevapaita enemmän kuin työntekijäammateissa toimivat.
Tunnetaanko uutta perhevapaalakia vieläkään?
Akavalaiset liitot ja niiden mukana Juristiliitto olivat aikanaan vahvasti mukana uudistamassa perhevapaita, koska liitoissa koetaan tasa-arvoisemman työelämän ajavan kaikkien etua: niin äitien, isien kuin lasten sekä niiden, jotka elävät epätyypillisemmissä perhemuodoissa.
Keskustelua jatkaakseen Akava jäsenjärjestöineen julkaisi marraskuussa isänpäivän aikaan kampanjan, jolla haluttiin edelleen muistuttaa perheitä perhevapaiden ja perhevastuun tasa-arvoisemmasta jakamisesta. Viesti oli suunnattu paitsi vanhemmille itselleen myös työnantajille.
Savinko kokee, että vaikka perhevapaat olivat lain valmistelun aikaan ja sen voimaantulon jälkeen paljon esillä, keskustelu aiheen ympärillä on hiljennyt. Moni perhe ei välttämättä vieläkään tunne uuden lain sisältöä. Kampanjalla perheitä haluttiin herätellä miettimään, mikä on lapsen syntyessä tärkeintä ja miten hieno elämänvaihe lapsen syntymästä alkaa.
Kannustimme kampanjalla kumpaakin vanhempaa – ja tässä erityisesti isiä – käyttämään perhevapaata.
– Kampanjassa iäkkäät isät miettivät, miten he aikanaan käyttivät perhevapaita, miten perhevastuu jakaantui lasten ollessa pieniä ja miltä nämä ratkaisut heistä jälkikäteen tuntuvat. Kannustimme kampanjalla kumpaakin vanhempaa – ja tässä erityisesti isiä – käyttämään perhevapaata.
Vapaan palkallisuus TES:ssä tai työsopimuksessa
Perhevapaista ja niiden korvattavuudesta säädellään kolmella tasolla. Yksi taso on lainsäädäntö, toinen on virka- ja työehtosopimukset ja kolmas työpaikan toimisäännöt ja työntekijän oma työsopimus.
Vaikka akavalaisten neuvottelujärjestöjen virka- ja työehtosopimuksiin onnistuttiin saamaan uuden perhevapaajärjestelmän mukaisesti vanhempainrahapäivät palkallisiksi kummallekin vanhemmalle, kaikilla aloilla työehtosopimuksia ei ole muutettu vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Miten on mahdollista, että työehtosopimukset menevät lain edelle?
– Lainsäädäntö ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa vanhempainvapaalta, vaan vanhempainvapaan palkallisuudesta on sovittu joko työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Palkallinen perhevapaa ja sen pidentäminen on neuvoteltava osa työehtosopimuskokonaisuutta, jolla on aina hintansa, Savinko selvittää.
Palkallinen perhevapaa ja sen pidentäminen on neuvoteltava osa työehtosopimuskokonaisuutta, jolla on aina hintansa.
Työelämässä ja työpaikoilla vallitsevilla asenteilla on kuitenkin suuri merkitys sille, tehdäänkö perheissä tasa-arvoisia päätöksiä perhevapaista. Ideaalitilanteessa ilmoitus työnantajalle perhevapaasta olisi yhtä arkipäiväinen uutinen ilmoittajan sukupuolesta tai alasta riippumatta.
Savinko myös muistuttaa, että perhevapaiden kustannukset eivät ole työnantajalle lainkaan niin suuri summa kuin joskus kuvitellaan. Vaikka työnantaja maksaisi työntekijälle vanhempainvapaan ajalta palkkaa, Kela korvaa tälle kustannuksista suurimman osan.
– Suurempana kustannuseränä pidetään perhevapaisiin liittyviä epäsuoria kustannuksia, kuten sijaisen rekrytointia ja perehdytystä sekä töiden organisointia.
Raskaussyrjintä yleisintä määräaikaisissa työsuhteissa
Pahimmillaan työnantajan vanhentuneet perhevapaa-asenteet johtavat syrjintään. Maria Färkkilä Juristiliiton työ- ja virkasuhdeneuvonnasta kertoo, että liittoon tulee kyselyitä raskaussyrjintäepäilyistä lähes viikoittain.
Tyypillinen tilanne on, että raskaana olevan naisen määräaikaista sopimusta ei ole enää jatkettu raskauden tultua ilmi. Toinen ongelma on, että perhevapailta töihin palatessa omat tehtävät ovatkin täysin toiset kuin vapaalle lähtiessä.
– Työnantajan perusteena määräaikaisuuksien loppumiselle on usein, että ethän sinä olisi ollut tosiasiallisesti työhön käytettävissä. Mutta jos työsuhde jää uusimatta vain raskauden takia, vaikka henkilö on työhön pätevä ja tehtävä olisi muuten jatkunut, on kyseessä syrjintä, Färkkilä sanoo.
Raskaussyrjintään liittyvät tapaukset korostuvat julkisen hallinnon työpaikoissa.
Färkkilä vastaa liitossa valtion ja kuntien työntekijöiden työ- ja virkasuhdeneuvonnasta. Raskaussyrjintään liittyvät tapaukset korostuvatkin hänen mukaansa juuri julkisen hallinnon työpaikoissa. Yksityiseltä puolelta ei vastaavia kyselyitä tule liittoon edes kerran kuukaudessa.
Selvää on myös se, että perhevapaajärjestelmän ongelmat kasautuvat nimenomaan naisille.
– Meille tulee vuodessa vain ihan kourallinen yhteydenottoja, joissa ei-synnyttävä vanhempi kysyy perhevapaista.
Vielä jäi uudistettavaa
Perheille jäi lakimuutoksen jälkeenkin paljon liikkumavaraa sen suhteen, kumpi vanhemmista on perhevapaalla ja kuinka pitkään. Perheiden ei edelleenkään ole pakko jakaa lasten kasvatusvastuuta tasan, vaan osan omista vapaistaan voi esimerkiksi luovuttaa toiselle vanhemmalle.
Joustavuudessa piilee Savingon mukaan työelämän tasa-arvon ja jaetun perhevastuun kannalta lain heikoin kohta. Jatkossa lakia voitaisiinkin Savingon mukaan ohjata siihen suuntaan, että luovutettavia päiviä vähennettäisiin.
Färkkilän mielestä molempien vanhempien perhevapaiden yhtä pitkä palkallisuus olisi sekin askel kohti tasa-arvoisempia vapaita.
On inhimillistä, että perheissä halutaan, että töihin jää parempaa palkkaa saava osapuoli.
– Nähtäväksi jää, miten paljon ihmiset valitsevat itse toisin. On inhimillistä, että perheissä halutaan, että töihin jää parempaa palkkaa saava osapuoli.
Akavasta muistutetaan, että parempipalkkaisen vanhemman pitämillä perhevapailla on huomattavasti pienempi vaikutus perheen talouteen kuin yleensä kuvitellaan. Kun numerot malttaa laskea kunnolla läpi, saattaa päätös perhevapaista olla ihan toinen kuin mututuntumalla tehtynä.
Juristiliiton kysymystulokset perhevapaista julkaistaan vuoden 2024 puolella osana palkkatutkimusta.
Juristiliiton jäsenistä perhevapaa-alennusta jäsenmaksuihin haki viime vuonna 225 jäsentä, joista miehiä oli 11 ja naisia 214.
Tarkempaa tietoa perhevapaiden jakautumisesta saadaan tämän vuoden palkkatutkimuksessa, jossa jäseniltä kysytään, miten paljon ja milloin on pitänyt perhevapaita, miten vapaat ovat vaikuttaneet ansiotasoon ja miten työnantaja on vapaisiin suhtautunut. Kyselyn tulokset julkaistaan ensi vuoden puolella.
Ajan kanssa tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen
Uudessa laissa kotihoidontukea ei uudistettu lainkaan, vaikka se jakautuu yhtä vinoutuneesti kuin vanhempainvapaat. Yksi kehittämisen aiheista olisikin Savingon mukaan perhevastuun jakaminen lasten hoitotukijärjestelmässä. Kotiin jäämisellä useaksi vuodeksi on vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon.
Kehittämistarpeita on siinäkin, miten monimuotoiset perheet tuntisivat olonsa lastenhankinnassa yhdenveroisiksi muiden perheiden kanssa.
Kehittämistarpeita on siinäkin, miten monimuotoiset perheet tuntisivat olonsa lastenhankinnassa yhdenveroisiksi muiden perheiden kanssa. Vaikeita tilanteita voi syntyä esimerkiksi hedelmöityshoidoissa oleville pareille.
– Työntekijät harvoin kertovat lapsenhankintasuunnitelmistaan ennakkoon työnantajalle, koska sen pelätään vaikuttavan uramahdollisuuksiin. Hedelmöityshoidoissa olevat perheet joutuvat usein kertomaan poissaoloistaan ja niiden mahdollisesta syystä työnantajalle jo etukäteen.
Savinko kuitenkin uskoo, että ajan kanssa perhevapaa- ja lasten hoitotukijärjestelmää saadaan edelleen ohjattua oikeaan suuntaan.
– Toivon, että kehittämisen tarpeet ja uudistamisen edut nähdään ja pystymme nykyistä paremmin tukemaan tasa-arvoista vanhemmuutta.
Ruotsi ja Islanti ovat näyttäneet mallia
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat perhevapaiden käytössä häntäpäässä. Suomessa jopa viidennes isistä ei pidä perhevapaita lainkaan.
Tutkimukset osoittavat, että vapaiden käyttö on tasapuolisempaa, jos vapaita on erikseen korvamerkitty vain isille. Esimerkiksi Ruotsissa isät pitävät vanhempainvapaista lähes 30 prosenttia. Siellä kumpikin vanhempi saa 90 päivää äitiys- tai isyysvapaata. Lisäksi vanhemmat voivat vapaasti jakaa 210 päivää sekä 90 alemman tuen päivää. Tasapituiset vapaat ovat olleet länsinaapurissa käytössä jo vuodesta 2012.
Perhevapaiden tasapuolisempi jakautuminen Ruotsissa johtuu juuri siitä, että siellä järjestelmä on ollut erilainen jo paljon pidempään.
– Perhevapaiden tasapuolisempi jakautuminen Ruotsissa johtuu juuri siitä, että siellä järjestelmä on ollut erilainen jo paljon pidempään. Kulttuurilla on ollut aikaa kehittyä. Ruotsissa on itsestäänselvää, että kumpikin vanhempi tekee lastenhoidossa osansa, sanoo Lotta Savinko.
Myös Islannissa vapaat on jaettu vanhemmille tasapuolisesti. Kummallekin vanhemmista on osoitettu kolmen kuukauden vapaa, minkä lisäksi vanhemmat voivat jakaa keskenään vielä kolme kuukautta.
Osa-aika työ tuo joustoja – ja uhkia
Ruotsissa on tavallista, että perhevapaita käytetään joustavasti, lyhyissäkin pätkissä. Lisäksi yleistä on osa-aikatyö, varsinkin äideillä. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta osa-aikatyö onkin tarpeellinen vaihtoehto erilaisissa tilanteissa. Perhevapaajärjestelmän mahdollisuudet ja työpaikan joustot mahdollistavat perheille sen, että ne voivat rakentaa oman näköisiä, toimivia ratkaisuja.
– Tärkeää on, ettei perheiden tarvitsisi valita toista vanhemmista jäämään kokonaan kotiin, jos joustojen avulla pystyy hallitsemaan palapeliä.
Jos ajatellaan sukupuolten välistä palkkaeroa ja tasa-arvoa, ei ole hyvä, jos järjestelmä kannustaa juuri äitejä tekemään hyvin lyhyttä työpäivää hyvin pitkään.
Toisaalta joustoista voi muodostua myös ongelma, jos eri sukupuolet ajautuvat niiden takia työmarkkinoilla hyvin erilaiseen asemaan.
– Jos ajatellaan sukupuolten välistä palkkaeroa ja tasa-arvoa, ei ole hyvä, jos järjestelmä kannustaa juuri äitejä tekemään hyvin lyhyttä työpäivää hyvin pitkään.
Jutun lähteinä myös Pohjoismaiden ministerineuvosto, Tilastokeskus, THL
