Suomen liikennevakuutuslainsäädäntö on parin vuoden päästä satavuotias. Tässä tapauksessa pitkä ikä tarkoittaa myös korkeaa laatua, sillä liikennelainsäädäntöämme on kehuttu maailman parhaaksi. Jaetulla kärkisijalla tosin ovat Ruotsi ja Norja, sillä Pohjoismaat ovat hioneet liikennevakuutusjärjestelmiään yhteistyössä 1950-luvulta lähtien. Maiden liikennevakuutuslakien pääperiaatteet ovat hyvin yhteneväisiä.
– Liikennevakuutuslainsäädännöstä tulee ensimmäisenä mieleeni modernius ja toimivuus. Sadassa vuodessa siitä on hioutunut timantti, jonka erityispiirteitä ja arvoa ei osata aina oikein ymmärtääkään, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen sanoo.
Liikennevakuutuslainsäädännöstä tulee ensimmäisenä mieleeni modernius ja toimivuus.
Jumppanen laskee suomalaisen liikennevakuutusjärjestelmän vahvuuksiin erityisesti liikennevahinkojen laaja-alaisen korvattavuuden, liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tarjoamat maksuttomat palvelut sekä liikennevakuutusjärjestelmien pitkälle viedyn sähköistymisen. Sähköistymisen ansiosta asiakkaiden on helppo vaihtaa vakuutusyhtiötä, korvauskäsittelyprosessi on nopea ja vahinkohistorian siirto vakuutusyhtiöstä toiseen on reaaliaikaista. Monissa maissa, esimerkiksi Ranskassa, ollaan järjestelmän sähköistämisessä alkumetreillä.
– Korvattavuuden osalta tärkeää on se, että liikennevakuutusjärjestelmämme ei ole puhtaasti vastuuvakuutustyyppinen. Meillä vakuutus korvaa myös vahingon aiheuttaneelle kuljettajalle sattuneet henkilövahingot. Monissa maissa näin ei ole. Liikennevakuutuksen korvauksille ei ole Suomessa myöskään asetettu ylärajaa. Korvaussummia korotetaan indeksin mukaisesti.
Meillä vakuutus korvaa myös vahingon aiheuttaneelle kuljettajalle sattuneet henkilövahingot. Monissa maissa näin ei ole.
Jumppanen painottaa myös Finanssivalvonnan (FIVA), liikenne- ja potilasvakuutuslautakunnan sekä Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) rooleja liikennevakuutusjärjestelmässämme. Kaksi ensiksi mainittua tarjoavat vakuutusyhtiöiden asiakkaille maksutonta tukea ja neuvontaa korvauksiin liittyvissä kysymyksissä ja riitatapauksissa. Finanssivalvonta toimii myös liikennevakuutusjärjestelmän ja vakuutusyhtiöiden toiminnan valvojana.
Liikennevakuutuskeskuksen moniin tehtäviin kuuluu muun muassa liikennevahingon kärsineen oikeuksien turvaaminen ja laiminlyöntimaksujen periminen liikennevakuuttamattomista ajoneuvoista. LVK esimerkiksi huolehtii vakuutuskorvauksista, jos liikennevahingon aiheuttaneen osapuolen ajoneuvoa ei ole liikennevakuutettu.
Vakuutusalan innovaatioita Pohjoismaista
Suomen liikennevakuutuslainsäädännön juuret juontavat 1920-luvun alkuun. Tuolloin automobiili- ja moottoripyöräkantamme alkoi kasvaa. Aiemminkin vakuutusyhtiöt tarjosivat autoilijoille tulipalo- ja onnettomuusvakuutuksia. Liikennevahinkojen korvaamisesta ja osapuolten vastuista onnettomuustilanteista ei kuitenkaan ollut vielä selvää yhtenäistä linjaa.
Ensimmäinen selkeä askel kohti yhtenäisempää liikennevakuutustoimintaa otettiin vuonna 1923, kun Fennia, Sampo ja Pohjola perustivat Suomen Automobiilitariffiyhdistyksen, nykyisen Liikennevakuutuskeskuksen edeltäjän. Yhdistys muodosti vakuutusyhtiöiden edunvalvontajärjestön, jonka kautta yhtiöt sopivat alkuvaiheessa liikenne- ja autovakuutusten ehdoista ja hinnoista.
Ensimmäinen liikennevakuutuslakimme, tuolloin nimellä liikennevastuulaki, otettiin käyttöön vasta kaksi vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen, syyskuussa 1925. Lain myötä liikennevakuutuksen hankkimisesta tuli lakisääteinen velvollisuus autojen ja moottoripyörien omistajille.
Ensimmäiseksi liikennevakuutukseksi tulkittavat tuotteet tulivat markkinoille jo 1921.
– Ensimmäiseksi liikennevakuutukseksi tulkittavat tuotteet tulivat markkinoille jo 1921. Automobiilitariffiyhdistyksen perustamisen ja lain voimaantulon myötä vakuuttamisen käytännöt sekä vakuutusten tariffit ja maksuluokat yhtenäistyivät, Jumppanen kertoo.
Suomen liikennevakuutusjärjestelmä ei vielä ensimmäisinä vuosikymmeninään edustanut maailman huippua. Muissa Pohjoismaissa kehityksessä oltiin huomattavasti pidemmälle.
Suomessa alettiin jo 1920-luvulla tehdä tiivistä yhteistyötä naapurimaiden, erityisesti Ruotsin, kanssa. Hyviä käytäntöjä sovellettiin nopeasti Suomen olosuhteisiin, ja 1950-luvulla liikennevakuutuksemme oli kivunnut muiden Pohjoismaiden tasolle. Maiden välinen yhteistyö poiki myös monia vakuutusalan innovaatioita.
– Esimerkiksi liikennevakuutuksen kansainvälisessä Green Card -järjestelmässä on hyödynnetty pohjoismaissa kehitettyä mallia. Pohjoismaissa on ollut myös korkeatasoista osaamista datan hyödyntämisessä ja vakuutusmatematiikassa.
Pohjoismaissa on ollut korkeatasoista osaamista datan hyödyntämisessä ja vakuutusmatematiikassa.
Liikennevakuutuslaki mukautuu myös tulevaan
Uusin liikennevakuutuslakimme tuli voimaan vuonna 2017. Lakiuudistus lisäsi vakuutusyhtiöiden vapauksia kehittää liikennevakuutusten bonus- ja hinnoittelujärjestelmiä, selkeytti liikennevakuutuksen ottajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä asetti selkeät määräajat korvauskäsittelyiden kestolle.
Seuraava, eurooppalaisen liikennevakuutusdirektiivin vaatimukset huomioiva lain muutospaketti eteni eduskunnan käsittelyyn nyt syys-lokakuun vaihteessa. Uudistetun lain on tultava voimaan viimeistään 23.12.2023.
Seuraavassa lain muutospaketissa keskeisin kysymys on ajoneuvon määritelmään tehtävä muutos.
– Tällä hetkellä keskeisin kysymys on ajoneuvon määritelmään tehtävä muutos sekä se, millaiset sähköiset liikkumavälineet tarvitsevat jatkossa liikennevakuutuksen. Suomen lainsäädäntöön kirjattaneen, että yli 25 kilogrammaa painavat tai yli 25 kilometriä tunnissa kulkevat ajoneuvot on vakuutettava.
Jumppanen näkee Suomen liikennevakuutusjärjestelmän mukautuvan hyvin muuttuvan liikenneympäristön tarpeisiin ja liikkumisvälineiden merkittäviinkin muutoksiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi autojen käyttövoiman muutos tai edes autonomisten autojen käyttöönotto eivät hänestä aiheuta isoja haasteita järjestelmän toimivuudelle.
Nykyjärjestelmän korvausperiaatteet ovat toimivia myös autonomisen ajamisen aikakaudella.
– Nykyjärjestelmän korvausperiaatteet ovat toimivia myös autonomisen ajamisen aikakaudella. Liikennevakuutuslakihan ei edellytä kuljettajan syyllisyyden osoittamista. Pientä hienosäätöä lainsäädännön kattavuuteen toki saatetaan joutua tekemään esimerkiksi etäohjattavien ajoneuvojen suhteen, Jumppanen pohtii.
Dataan liittyvästä sääntelystä aiheutuu Jumppasen mielestä joitakin hankaluuksia. Liikennevakuutusten ja liikenneturvallisuuden kehittämistyössä esimerkiksi ajoneuvoista ja julkisista rekistereistä saatavaa dataa voisi hyödyntää nykyistä paremmin – näin vaikkapa liikennekäytöstä poistettujen ajoneuvojen valvonnassa. EU:n ja Suomen lainsäädäntö sekä datan korkea hinta voivat Jumppasen mukaan estää tiedon tehokasta hyödyntämistä.
Lukuvinkki
Mikko Laakson ja Antti Parpolan kirjoittama Liikennevakuutuskeskuksen historiikki ”Ihmisiä liikenteessä – Liikennevakuuttamisen sata vuotta” julkaistiin Liikennevakuutuskeskuksen 100-vuotisjuhlassa 5.10.2023. E-kirja on vapaasti ladattavana Liikennevakuutuskeskuksen verkkosivuilla.
Liikennevakuutuskeskuksen verkkosivuilla on luettavissa myös lyhyempi versio Liikennevakuutuskeskuksen historiasta.
