Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan rooli poliittisessa päätöksenteossa on merkittävä, katsoo marraskuussa 2022 puheenjohtajaksi valittu juristi Maria Löfgren. Keskusjärjestön johtajana hän uskoo voivansa vaikuttaa myös suomalaiseen oikeusvaltioon ja oikeudenhoidon resursseihin.
Hiljattain valmistunut oikeudenhoidon selonteko osoitti oikeudenhoidon rahoituksessa 90 miljoonan euron vuotuisen loven.
– Puuttuvat resurssit eivät ole pelkästään juristikunnan tarve. Ne liittyvät tosi moneen asiaan, kuten demokraattisen hyvinvointivaltion toimintaan. On tärkeää, että työelämä on resursseiltaan ja laadultaan sellaista, että ihmiset eivät näänny työtaakan alla, hän sanoo ja korostaa edunvalvonnan merkitystä.
On tärkeää, että työelämä on resursseiltaan ja laadultaan sellaista, että ihmiset eivät näänny työtaakan alla.
Poliittiselle vaikuttamiselle on hyvä hetki nyt, kun eduskuntavaalit ovat keväällä, puheenjohtaja muistuttaa.
– Juristien ammattikunnan edunvalvonta ulottuu palkansaajien lisäksi yrittäjiin ja yksinyrittäjiin. Nämä erilaisiin työrooleihin liittyvät haasteet ovat olleet Akavassa esillä vuosikausia, mutta ne eivät ole edenneet. Perinteinen palkansaaja-ajattelu ei kuitenkaan enää riitä.
Juristien ammattikunnan edunvalvonta ulottuu palkansaajien lisäksi yrittäjiin ja yksinyrittäjiin.
Uuden puheenjohtajan mukaan moni unohtaa, että nykyään jo kiveen hakattuina asioina pidetyt työntekijän edut on aikoinaan saatu aikaiseksi työmarkkinajärjestöjen avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi palkallinen vanhempainvapaa sekä loma- ja päivärahat.
Mitä Akava voi tarjota erityisesti juristeille?
– Yksityisten työnantajien puolella kaikki juristit eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, mutta monilla työpaikoilla noudatetaan silti TES-periaatteita. Mitä useampi työntekijä järjestäytyy ammattiliittoihin, sitä suurempi painoarvo meillä on yhteiskunnan kehittämisessä.
Puheenjohtaja Maria Löfgren hakee innoitusta työhön kuuntelemalla podcasteja urheillessaan. – Viime aikoina minua ovat kiinnostaneet eurooppalaisuuden ja johtamisen teemat. Johtaminen ei ole helppo laji, eikä kukaan synny johtajaksi.
Nuoret pelkäävät työelämää
Meneillään oleva työelämän muutos koskettaa erityisesti nuoria, puheenjohtaja Löfgren pohtii. Työelämänsä alussa olevat juristitkin haluavat mahdollisimman hyvän uran, mutta alku ei aina ole ruusuinen.
– Saadaksesi kunnon työpaikan joudut tekemään pitkää päivää pienellä palkalla. Joidenkin vuosien kuluttua huomaat tekeväsi hirveästi töitä, mutta et hyödy siitä itse. Tutkimusten mukaan pätkätyöt koskevat etenkin nuoria naisia – moni saa vakituisen työn vasta 40-vuotiaana.
Tutkimusten mukaan pätkätyöt koskevat etenkin nuoria naisia, moni saa vakituisen työn vasta 40-vuotiaana.
Huoli tulevaisuudesta on suuri, jos työntekijä ei koe voivansa vaikuttaa työhönsä tai uraansa. Tutkimusten mukaan tämä näkyy nuorissa työelämän pelkona.
– Nuorilla on uupumusta jo toiselta koulutusasteelta alkaen. Tilanne syvenee, kun he siirtyvät korkeakouluun. Opiskelijoiden terveydenhuolto ei pysty tarjoamaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, ja jonot ovat pitkät. Pitää olla todella huonossa kunnossa, että saa palveluita, Löfgren sanoo.
Tilanne johtaa nopeasti kahtiajakoon. Vaikka Suomessa kaikki pääsevät opiskelemaan perhetaustasta riippumatta, kaikilla nuorilla tai heidän läheisillään ei ole voimavaroja hoitaa uupumusta. Uupuneiden pitäisi kuitenkin päästä kiipeämään takaisin työelämän kelkkaan.
Löfgrenin vastaus tilanteeseen on kirkas: nuoriin pitää panostaa. Jo varhaiskasvatusvaiheessa pitää tunnistaa ne, jotka ovat erityistuen tarpeessa ja pitää huoli, että kaikenlaiset lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen sekä mielenterveyspalvelut.
Voimme palvelujärjestelmän lisäksi vaikuttaa esimerkiksi työturvallisuuslakiin, jotta siinä otettaisiin huomioon työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus.
– Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat jääneet kovin ohuiksi. Voimme palvelujärjestelmän lisäksi vaikuttaa esimerkiksi työturvallisuuslakiin, jotta siinä otettaisiin huomioon työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus.
Työelämässä on myös piileviä asenteita, joihin vaikuttaminen on äärettömän hidasta. Se on silti välttämätöntä, jotta yhdenvertaisuus työelämässä toteutuisi.
– Vihdoin on oivallettu, että moniarvoisuuden käsitteleminen työelämässä on menestystekijä. Moni nuori sanoo, ettei rohkene sanoa työpaikalla uupuvansa. Niin kauan kuin näistä asioista ei puhuta, ongelmat pysyvät.
Poliittiselle vaikuttamiselle pelisäännöt
Nuoret ovat tuoreen puheenjohtajan sydäntä muutenkin lähellä. Hän haluaa heidät tiukemmin osaksi myös Akavaa.
– Haluan Akavan opiskelijoille vahvemman rooliin järjestössämme. En halua heidän olevan vain sivustaseuraajia vaan mukana niin käytännön tekemisessä kuin päätöksenteossa, Löfgren sanoo.
Haluan Akavan opiskelijoille vahvemman rooliin järjestössämme.
– Ensimmäisessä johtamassani hallituksen kokouksessa tehtiin esitys siitä, miten voisimme valmistella opiskelijoiden pääsyä Akavan hallituksen varsinaisiksi jäseniksi. Tämä on ollut aiemminkin esillä, mutta ei ole mennyt läpi.
Lopullinen päätös järjestön sääntömuutoksesta on keväisen liittokokouksen käsissä.
Löfgren piti kampanjansa aikana esillä myös päätöksenteon avoimuutta.
– Ensimmäinen johtamani hallituksen kokous oli todella keskusteleva, ja olen ylpeä siitä. Esitin, että kun eduskuntavaalit ovat nyt tulossa, Akavankin pitäisi laatia läpinäkyvät periaatteet sille, millaisiin poliittisiin tilaisuuksiin järjestömme edustajat voivat osallistua. Niissä liikkuu aina rahaa, ja viime kädessä rahat tulevat jäseniltämme. Meidän pitää pysyä sitoutumattomina.
Kolmas asia, jota uusi puheenjohtaja haluaa erityisesti edistää pestinsä aikana, liittyy siihen, millaisena Akava näyttäytyy jäsenliittojensa jäsenille.
– Haluan, että jokaiselle jäsenjärjestömme jäsenelle on selvää, mitä lisäarvoa juuri Akava hänelle tarjoaa. Tämän vuoksi Akavan viestien on liityttävä jäsenten elämään. Muuten jäämme etäisiksi.
Viestintätapamme tulee muuttumaan, ja laitan itseni peliin myös tältä osin.
– Keskusjärjestönä kehitämme tehokkaasti korkeasti koulutettujen työelämää, emmekä ole suinkaan jokin järjestötason hallintohimmeli. Viestintätapamme tulee muuttumaan, ja laitan itseni peliin myös tältä osin, Löfgren lupaa.
Takana ovat hänen mukaansa ne ajat, jolloin Akavasta tuli ensimmäisenä mieleen etäisyys tai ylhäältäpäin puhutteleva tyyli. Uusi puheenjohtaja haluaa tehdä keskusjärjestöstä helposti lähestyttävän.
– Haluan, että jokainen jäsen kokee olevansa tärkeä osa akavalaista yhteisöä, edustipa hän pientä tai suurta ammattikuntaa.
Puheenjohtaja kokee välttämättömäksi, että Juristiliitto on aktiivisesti mukana tässä yhteisössä.
– Juristit olivat aikanaan perustamassa korkeakoulutettujen keskusjärjestöä. Juristiliiton näkemystä arvostetaan Akavassa korkealle, ja tietysti juristien osaaminen on aivan välttämätöntä yhteiskuntamme ja työelämämme kehittämisessä.
Keskustelut juristiopiskelijan kanssa antoisia
Vihdistä kotoisin oleva Löfgren valmistui juristiksi Helsingin ylipistosta alle neljässä vuodessa vuonna 1992, suoraan laman keskelle. Ensimmäinen työpaikka oli soranmyyntialan perheyrityksen henkilöstöhallinnossa.
– Olin 23-vuotias, ja olin 14 raskaan ajoneuvon kuljettajan esihenkilö. Neljä vuotta työskentelin yritysmaailmassa. Sitten siirryin Ekonomiliittoon, enkä sen jälkeen ole Akava-perheestä lähtenyt, Löfgren hymyilee.
Juristin opintoihin hän päätyi, koska oli lapsena katsonut televisiosta rikossarjoja ja piti niitä kiehtovina – vaikkei hän rikoslakia päätynytkään harjoittamaan.
– Työoikeus on kiinnostanut aina. Tein lopputyönkin siitä, koska vaikutuin niin syvästi työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen luennoista. Yritysmaailmassa en päässyt työoikeuden kanssa tarpeeksi tekemisiin.
Työoikeus on kiinnostanut aina.
Löfgrenillä on nykyään nuori juristinalku perheessään, sillä hänen tyttärensä on ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Äiti sanoo oppineensa paljon keskusteluista tyttären kanssa, kun tämä luki viime keväänä pääsykokeeseen.
– Hänen ensimmäinen tenttinsä koski valtiosääntöoikeutta. Kysymykset olivat kyllä aika vaikeita, pysäyttivät minutkin.
Äidin mukaan tyttären ajautuminen samalle opintoalalle ei ollut itsestäänselvyys. Nyt tytär on jo innolla mukana opiskelijatoiminnassa.
– Hän sanoo, että yksi syy osallistua opiskelijayhdistystoimintaan olin minä. Olen jonkinlainen esikuva. Olihan se kauhean ihanaa kuulla.
Perhe onkin Löfgrenille elämässä tärkeintä, lasten ja vanhempien lisäksi siihen kuuluu miesystävä.
– Uskon, että uran ja perheen yhteensovittaminen on mahdollista. Ihminen ei voi työurallaan hyvin, jos hänen perheensä ei voi hyvin, ja toisinpäin.
Ihminen ei voi työurallaan hyvin, jos hänen perheensä ei voi hyvin, ja toisinpäin.
Tärkeä asia elämässä on myös liikunta. Löfgrenin lempilajeja ovat juoksu, hiihto, matkaluistelu ja talviuinti.
– Asun Helsingin Talissa ja pääsen kotioveltani suoraan hiihtämään. Vapaan hiihtotavan hiihto on oikein rakas harrastus. Päälajini on juoksu, juoksen noin kymmenen kilometrin lenkkejä.
Onko Maria Löfgrenissä jotain sellaista, jota emme vielä tiedä?
– Tykkään hirveästi livemusiikista, ja käyn tyttären kanssa keikoilla. Viimeksi olimme Ed Shreeranin ja Ville Valon keikoilla. Livemusiikki vetoaa.
Maria Löfgrenin vinkki juristin polulle
– Perehdy oikeustapauksiin, sillä ne opettavat ajattelemaan oikeudenkäytön perusteita: sitä, mikä oikeudellisessa ajattelussa on merkityksellistä. Vaikka kaikki tapaukset eivät tunnu suoraan liittyvän oikeudenalaasi, ne syventävät ja laajentavat käsitystä siitä, mitä lainkäyttö käytännössä on ja millaisiin polkuihin se johtaa.
