Mitkä ovat trendikkäimmät oikeudenalat Suomessa ja Ruotsissa? Kuinka monessa yliopistossa maat tarjoavat oikeustieteellistä opetusta? Juristiuutiset teki maiden välillä vertailua.
Ruotsissa yliopistoihin hyväksyttyjen oikeustieteen opiskelijoiden määrä vaihtelee suuresti opinahjojen välillä. Uppsalan yliopiston opintojohtaja Olle Mårsäter kertoo, että Uppsalassa otetaan sisään noin 230 opiskelijaa lukukaudessa, noin 470 lukuvuodessa.
– Tukholmassa otetaan noin 400 opiskelijaa ja Lundissa noin 170 opiskelijaa lukukaudessa.
Mårsäter lisää, että Ruotsissa oikeustieteen opiskelijoista naisia on paljon miehiä enemmän, 70–75 prosenttia.
Ruotsissa oikeustieteen opiskelijoista naisia on paljon miehiä enemmän, 70–75 prosenttia.
Juristiuutiset otti yhteyttä myös Åbo Akademin (ÅA) julkisoikeuden professoriin Markku Suksiin. Åbo Akademin oikeustieteellinen koulutus on pienimuotoisempaa kuin esimerkiksi Uppsalassa. ÅA on Suomenkin mittakaavassa pieni yliopisto.
Suksin mukaan Åbo Akademihin otetaan vuosittain noin 25 oikeustieteen opiskelijaa.
– Heidät hyväksytään valintakokeiden, ylioppilastodistuksen tai avoimen yliopiston oikeustieteen opintopisteiden perusteella.
Suksi lisää, että ÅA ottaa opiskelijoita myös englanninkieliseen maisteriohjelmaan International Law and Human Rights.
Kuten Ruotsissa, myös Åbo Akademissa oikeustieteen opiskelijoista valtaosa on naisia. Helsingin yliopistossa tilanne on sama.
Helsingin yliopistoon otetaan vuosittain noin 240 opiskelijaa, missä ovat mukana niin Helsingin kuin Vaasan luvut. Lapin yliopistossa aloittaa joka syksy 140 ja Itä-Suomen yliopistossa 90 opiskelijaa.
Kuten Ruotsissa, myös Åbo Akademissa oikeustieteen opiskelijoista valtaosa on naisia. Suksin mukaan jakauma on noin 70–30. Helsingin yliopistossa tilanne on sama.
Kansainvälinen oikeus ja ympäristöoikeus suosittuja
Mårsäter kertoo, että Uppsalan oikeustieteellisessä tiedekunnassa yksi suosituimmista oppiaineista on kansainvälinen julkisoikeus. Muissa Ruotsin yliopistoissa tämän lisäksi trendikkäitä ovat rikosoikeuden, siviilioikeuden, ympäristöoikeuden ja perheoikeuden kaltaiset aineet. Tukholmassa yksityisoikeus on erityisen suosittu.
– Ammattina diplomaatti, tuomari ja syyttäjä kiinnostavat monia opiskelijoita, Mårsäter sanoo.
Åbo Akademissa liikejuridiikka ja kansainvälinen julkisoikeus ovat hallitsevia kiinnostuksen kohteita.
– Asianajotoimistot ovat aktiivisia ja markkinoivat työ- ja harjoittelupaikkojaan varhaisessa vaiheessa, kertoo Suksi.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien lisäksi ÅA on päättänyt erikoistua vähemmistötutkimukseen. Ahvenanmaan itsehallinto taas on esimerkki aiheesta, jota voi opiskella Suomessa vaan ei Ruotsissa.
Ahvenanmaan itsehallinto on esimerkki aiheesta, jota voi opiskella Suomessa vaan ei Ruotsissa.
Lapin yliopiston oikeustieteellisen Suksi kertoo panostavan erityisesti pohjoiseen ulottuvuuteen: yliopisto painottaa opetuksessaan kestävää kehitystä ja saamelaisten oikeuksia. Itä-Suomen yliopisto painottaa oikeustieteen koulutuksessa ympäristö- ja kestävyyskysymyksiä.
Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto tarjoavat opiskelijoiden valittaviksi useita syventäviä aineita. Helsingin yliopiston pohjoismaisen oikeuden professori Johan Bärlund kertoo, että tiedekunnan neljä suosituinta oppiainetta ovat velvoiteoikeus, yhtiöoikeus, rikosoikeus ja prosessioikeus.
Opettajan rooli on muutoksessa
Monissa yliopistoissa perinteinen opetustapa pitää edelleen pintansa: luennoitsija luennoi ja opiskelijat tekevät muistiinpanoja.
Uppsalassa ja Uumajassa tästä on yhä enemmän luovuttu. Pari vuosikymmentä sitten niissä toteutettiin koulutusopillinen uudistus, ja nykyään yliopistoissa sovelletaan ongelmaperustaista oppimista.
– Opettajan rooli on muuttunut asioiden kertojasta opiskelijoiden tukihenkilöksi. Opiskelijoiden odotetaan ottavan aiempaa suurempaa vastuuta oppimisestaan, Mårsäter sanoo.
Opettajan rooli on muuttunut asioiden kertojasta opiskelijoiden tukihenkilöksi.
Uppsalassa yksi kurssi kestää lukukauden verran. Kurssin aikana opiskelija voi opiskella kaikkia aloja valtiosääntöoikeudesta hallinto-oikeuteen. Suomessa taas opiskelijat suorittavat lyhyempiä kursseja tietyissä aineissa. Kurssi kestää harvoin koko lukukautta, yleensä vain yhdestä muutamaan kuukauteen.
Ruotsissa on pienempiä opintoryhmiä
Ruotsissa oikeustieteen opinto-ohjelmat ovat 4,5 vuoden pituisia. Koulutus on jaettu perus- ja edistyneeseen tasoon. Suomessa opiskelijat suorittavat ensin alemman, oikeusnotaarin tutkinnon, joka kestää yleensä kolme vuotta, ja jatkavat sitten kaksivuotisella oikeustieteen maisterin tutkinnolla.
Mårsäter kertoo, että Uppsalassa oppilaat jaetaan viiteen perusryhmään. Lisäksi heidät jaetaan 26 opiskelijan seminaariryhmiin, joissa he toimivat koko lukukauden ajan. Lukukaudessa järjestetään 30–35 seminaaria.
– Olemme luopuneet siitä, että opiskelijat kootaan yhteen suureen ryhmään. Pienemmissä ryhmissä yksittäiseen opiskelijaan kohdistuvat odotukset ja vastuu kasvavat.
Pienemmissä ryhmissä yksittäiseen opiskelijaan kohdistuvat odotukset ja vastuu kasvavat.
Åbo Akademin Markku Suksi on tietoinen oikeustieteen opetuksen muutoksista Uppsalassa. ÅA:ssa ongelmaperustaista opetusta on jonkin verran, mutta siellä on myös perinteisiä luentoja ja seminaareja sekä erilaisia tapaustutkimuksia.
– ÅA:ssa on kuitenkin tavallista, että opintoryhmät ovat melko pieniä. Meillä on myös massaluentoja, joihin voi osallistua 70–100 ihmistä, muitakin kuin oikeustieteen pääaineopiskelijoita.
