Tietoa jakamalla kukaan ei häviä vaan kaikki voittavat, Niko Jakobsson sanoo.
Lausahdus kuvastaa hyvin Jakobssonin toiminta-ajatusta. Tietotekniikasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Jakobsson kirjoitti kuusitoistavuotiaana ensimmäisen artikkelinsa MikroPC-lehteen. Sen jälkeen juttuja on ilmestynyt liki parinkymmenen vuoden ajan monissa tietoteknisissä lehdissä.
Lehtijutut Jakobsson näkee hyvänä keinona sekä levittää tietoa että kehittää omaa osaamistaan.
– Ajatukset kirkastuvat, kun aiheeseen paneutuu perusteellisesti ja muotoilee asian helposti luettavaan muotoon.
Ymmärrys juridiikasta ja juristin työstä sekä tietotekniikasta auttaa näkemään, millaisia mahdollisuuksia teknologia voi tarjota asianajotoimiston liiketoiminnan kehittämiseen.
Juridiikkaa ja tietotekniikkaa
Jakobsson pääsi ensin opiskelemaan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Seuraavana keväänä hän haki oikeustieteellisen tiedekuntaan.
Tietotekniikan harrastus vaikutti Jakobssonin työnkuvaan heti ensimmäisessä harjoittelupaikassa oikeustieteen ylioppilaana Editassa. Hän pääsi mukaan kehittämään Edilex- ja Finlex-tietopalveluita ja niiden taustajärjestelmiä. Opiskeluaikanaan Jakobsson osallistui kehitysprojekteihin myös muutamassa isossa asianajotoimistossa.
Vuonna 2012 Jakobsson aloitti Borenius Asianajotoimisto Oy:n tietopalvelulakimiehenä. Hän auskultoi, minkä jälkeen hänet nimitettiin pian kehitysjohtajaksi. Tietojärjestelmien rinnalla Jakobsson kehittää asianajotoimiston sisäisiä prosesseja ja johtaa sisäisiä palveluja.
– Ymmärrys juridiikasta ja juristin työstä sekä tietotekniikasta auttaa näkemään, millaisia mahdollisuuksia teknologia voi tarjota asianajotoimiston liiketoiminnan kehittämiseen, Jakobsson sanoo.
Äly voittaa tekoälyn
Jakobssonin halu vaikuttaa laajemmin kuin vain lähiympäristöön näkyy myös monina luottamustehtävinä. Hän pohtii ja edistää yhteisiä asioita muun muassa Lakimiesliiton tulevaisuusvaliokunnassa ja Asianajajaliiton it-valiokunnassa.
– Tarkastelemme koko lakimiesprosessia. Peruskysymyksenä on, millainen on tulevaisuuden lakimies, minkä tyyppisiä tehtäviä hän tulevaisuudessa tekee. Miten lakimies pärjää kaiken kasvavan data- ja dokumenttimäärän keskellä?
Yksi kuumista keskusteluaiheista on tekoäly, jonka ympärillä Jakobsson näkee hypetyksen.
– Työntekoa helpottamaan on kyllä kehitetty jo digitaalisia ratkaisuja. Niiden avulla voidaan löytää dokumenteista haluttu lauseke tai klausuuli, mutta analyysi jää edelleen ihmisen tehtäväksi. Juristin työssä tarvitaan asioiden yhdistelyä tavalla, johon tekoäly ei ainakaan toistaiseksi pysty.
Jakobssonin mukaan tekoälyn soveltaminen juridiikkaan on vaikeaa, koska lakimiehen työ ei perustu yksinkertaiseen logiikkaan vaan vaatii monimutkaisempaa päättelyä. Jotta tekoäly pystyisi tekemään päätöksiä, pitäisi kysymykset esittää sille määrämuotoisina. Juridiikassa kysymysten asettelu kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti.
– Oikeudelliset ongelmat ja riidat ovat aina yksilöllisiä. Kaikki seikat pitää pystyä perusteleman ja muotoilemaan oikeudelliseen muotoon.
Vaikeusastetta lisää ihmisten käyttämä kieli, sen rikkaus ja erilaisista sanayhdistelmistä sekä rakenteista johtuvat merkitysten muutokset.
Uskon, että digitalisaatio tekee meistä parempia juristeja.
Digitaaliset ratkaisut toki helpottavat ja tehostavat juristin työtä. Pohjois-Carolinan yliopisto ja Massachusettsin teknologinen instituutti (MIT) julkaisivat loppuvuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan isot asianajotoimistot voisivat vähentää juristien työtunteja 13 prosentilla ottamalla käyttöön kaiken uuden teknologian.
– Uskon, että digitalisaatio tekee meistä parempia juristeja, koska uusien työkalujen avulla pystymme vähentämän aikaa vieviä manuaalisia töitä.
Jakobsson ei usko, että lähitulevaisuudessa voisi tapahtua suurta murrosta, joka muuttaisi juristin työtä merkittävästi.
– Juristeja koulutetaan juristeiksi, kuten ennenkin. Perusjuridiikka säilyy samana niin kauan kuin ihmiset lakeja laativat. Niin kauan tarvitaan juristeja lakeja tulkitsemaan.
Luottamustehtävät on yksi tapa olla tekemisissä muiden kanssa ja tutustua moniin mielenkiintoisiin ihmisiin.
Perhe voimavarana
Kun Jakobssonilta kysyy, miten hän karistaa työasiat mielestään, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä.
– Perhe on tärkein voimavara. Ilman sitä en jaksaisi.
Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta, joista vanhin on kuusivuotias, nuorin kuuden kuukauden ikäinen.
– Perheen kanssa keskityn täysin yhdessäoloon ja siihen hetkeen.
Sosiaaliseen kanssakäymiseen perheen ulkopuolella kuuluvat myös organisaatiot, joissa Jakobsson hoitaa luottamustehtäviään.
– Hyvässä hallituksessa on ihmisiä, joiden kanssa on mukava olla muutoinkin kuin kokouksissa. Luottamustehtävät on yksi tapa olla tekemisissä muiden kanssa ja tutustua moniin mielenkiintoisiin ihmisiin, Jakobsson toteaa.
