Oikeusministeri Leena Meri viihtyy uudessa roolissaan osaavien virkamiesten ja hyvän työyhteisön keskellä. Juristin koulutuksesta on luonnollisesti hyötyä tuoreessa tehtävässä. Luonteenpiirteistä – rohkeudesta ja epäkohtiin puuttumisesta – on myös etua ministerin pestissä.
– Olin jo ala-asteella topakka tyttö ja kova sanomaan. Jos seuraavana neljänä vuotena jokin asia tuntuu epäoikeudenmukaiselta, en sulje silmiäni. Kaikkea ei ehdi korjata, mutta tärkeää olisi edistää asioita oikeasuuntaisesti.
Kaikkea ei ehdi korjata, mutta tärkeää olisi edistää asioita oikeasuuntaisesti.
Oikeusministeriössä työskentelee 240 henkilöä, ja koko hallinnonalan henkilöstömäärä on noin 9 600. Meri kutsuukin oikeusministerin salkkuansa pieneksi isoksi salkuksi.
– Nyt kartoitamme hallitusohjelman sisältöä ja alamme kellottaa hankkeita: miten tästä eteenpäin edetään. Oikeusministeriön puolella on paljon linjauksia. Onneksi osa asioista on tuttuja, sillä olin eduskunnassa neljä vuotta lakivaliokunnan puheenjohtajana. Mutta opittavaakin riittää.
Lisärahoitusta oikeudenhoitoon luvassa
Juristiliitto on vaatinut vaikuttamistyössään merkittäviä lisäyksiä oikeudenhoidon rahoitukseen. Meren mukaan näin tapahtuukin.
Edellisen vaalikauden viimeisessä niin sanotussa teknisessä kehyksessä oikeudenhoidon toimijoille osoitettiin pysyvä 50 miljoonan euron lisäys, joka on täysimääräinen vuodesta 2026 lukien. Tarkkaan ottaen vuonna 2024 on luvassa 30 miljoonaa, seuraavana vuonna 40 miljoonaa, 55 miljoonaa 2026 ja 50 miljoonaa euroa 2027.
Lisämääräraha perustui valtioneuvoston selontekoon oikeudenhoidosta, ja se kattoi kaksi kolmasosaa selonteossa esitetystä henkilötyövuositarpeesta. Lisäksi nykyisessä hallitusohjelmassa oikeudenhoidon toimijoiden pysyvää rahoitusta lisätään edelleen 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lukien.
– Tällä vuodesta 2027 yhteensä 75 miljoonan euron pysyvällä lisärahoituksella päästään siihen, että oikeudenhoidon selonteossa ja hallitusohjelmassa osoitettu 1 200 henkilötyövuoden lisäystarve oikeudenhoitoon voidaan kehyskaudella täyttää.
Meren mukaan jo ensi vuonna näyttää siltä, että hallinnonalan henkilötyövuodet kasvaisivat noin 600:lla verrattuna viime vuoden lopun tilanteeseen.
– Eli jo vuonna 2024 oltaisiin puolivälissä kehyskauden kokonaistavoitteesta. Tämä tietenkin edellyttää rekrytointien onnistumista.
Jo vuonna 2024 oltaisiin puolivälissä kehyskauden kokonaistavoitteesta. Tämä tietenkin edellyttää rekrytointien onnistumista.
Valtioneuvoston ehdotus ensi vuoden budjetiksi, mukaan lukien oikeusministeriön pääluokan budjetti, neuvotellaan syyskuun budjettiriihessä ja annetaan eduskunnalle 9. lokakuuta 2023.
Tuomarinvirkoja ja tuomioistuinharjoittelua lisätään
Oikeudenhoidon henkilökunta, esimerkiksi tuomarit ja syyttäjät, ovat todella ylikuormittuneita. Oikeusministeri toteaakin, että sovitulla pysyvällä lisäresursoinnilla voidaan merkittävästi lisätä pysyvien tuomarivirkojen määrää.
– Pysyvät virkasuhteet ja henkilöresurssien lisääminen varmistavat sen, että ihmiset eivät vaihda työpaikkaa valtavien työmäärien vuoksi. Nykyisin muutoinkin tiukoilla olevan kokeneen henkilöstön työpanosta kuluu merkittävästi määräaikaisten lisäresurssien rekrytointiin ja perehdytykseen.
Pysyvät virkasuhteet ja henkilöresurssien lisääminen varmistavat sen, että ihmiset eivät vaihda työpaikkaa valtavien työmäärien vuoksi.
Meren mukaan on tärkeää lisätä tuomioistuinharjoittelua ja käräjänotaarien määrää.
– Tuomioistuinharjoittelu on hyvää oppia kaikille juristeille. Henkilökohtaisesti en haluaisi rajata sitä vain tuomioistuinuralle tähtääville vaan mahdollisena työkokemuksena kaikille juristeille.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti tuomioistuinharjoittelusta kehitetään koko oikeushallintoa palveleva ja hallinnonalan rekrytointeja edistävä juristiuran vaihe.
– Jos seuraavana neljänä vuotena jokin asia tuntuu epäoikeudenmukaiselta, en sulje silmiäni. Kaikkea ei ehdi korjata, mutta tärkeää olisi edistää asioita oikeasuuntaisesti, Meri kommentoi ja kertoo olleensa topakka sanoja jo ala-asteella.
Ammattinimikkeet suojataan
Hallitusohjelman mukaan oikeudellisten nimikkeiden harhaanjohtavaa käyttöä ehkäistään lakia säätämällä: esimerkiksi juristi- tai lakimies-nimikkeitä saisi käyttää vain henkilö, joka on suorittanut yleistutkintomallisen ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon.
– On hyvä saada tarkennus, kuka saa käyttää nimikettä ja kuka ei. Nimikkeiden suojaaminen antaa oikean kuvan asiakkaille palvelua tarjoavan henkilön todellisesta koulutustaustasta ja osaamisesta.
On hyvä saada tarkennus, kuka saa käyttää nimikettä ja kuka ei.
Valtioneuvostossa päävastuu ammattinimikkeitä koskevista säännöksistä kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle, jonka kanssa oikeusministeriö tekee yhteistyötä.
Maalittamista ei kriminalisoida erikseen
Maalittamisesta on käyty vilkasta keskustelua mediassa, ja Juristiliitto on toivonut ilmiötä torjuttavan uudella lainsäädännöllä. Oikeusministerin mukaan maalittamista ei kuitenkaan aiota kriminalisoida erikseen. Meri käsittelee asiaa laajemmin oikeusministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan Maalittamisilmiön kriminalisointi.
– On tärkeää, että työpaikallaan rikoksen, kuten vainoamisen tai laittoman uhkauksen, kohteeksi joutunut henkilö saa niin työympäristössään kuin rikosprosessissakin tarvitsemansa tuen. On entisestään parannettava rikoksen uhrien tukea.
Hallitus laatii uhripoliittisen toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa rikoksen uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Oikeusvaltio vielä vankemmaksi
Oikeusministeri on tyytyväinen hallitusohjelman sitoumuksiin oikeudenhoidon kehittämisestä ja 25 miljoonan euron pysyvästä lisärahoituksesta.
– Oikeudenhoito on kärsinyt puutteellisista resursseista vuosikausia, ja rahoitus saadaan vihdoin kestävälle tasolle. Ei voida puhua oikeusvaltiosta, jos oikeudenhoidolla ei ole resursseja.
Ei voida puhua oikeusvaltiosta, jos oikeudenhoidolla ei ole resursseja.
Resurssien riittävyyteen liittyy myös hallitusohjelmassa kirjattu prosessien sujuvoittaminen, joka turvaa ihmisten oikeutta saada oikeussuojaa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.
Oikeusministerin mukaan on perusteltua kehittää nykyistä prosessia keveämpi menettely pienempien riitojen käsittelyyn. Hallitusohjelmakirjausten mukaisesti uudistetaan riita-, rikos- ja hakemusprosesseja. Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa prosesseja sekä samalla huomioida oikeusturva ja perusoikeudet.
Oikeusministerin mukaan on perusteltua kehittää nykyistä prosessia keveämpi menettely pienempien riitojen käsittelyyn.
Keinoina ovat muun muassa kirjallisten menettelyjen lisääminen, läsnäolovaatimuksen keventäminen, sähköisten toimintatapojen sekä etäyhteyksien ja videotallenteiden käytön lisääminen, tuomioistuinten kokoonpanojen tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen ja syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen.
Lisäksi arvioidaan mahdollisuuksia siirtää soveltuvat asiakokonaisuudet käräjäoikeuksista muille viranomaisille, esimerkiksi velkajärjestelyhakemukset ja summaariset velkomusasiat. Tuomioistuinsovittelua kehitetään ja vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöä lisätään. Tarkka toteuttamistapa jää vielä harkittavaksi.
Meren mukaan hallitusohjelmassa on muitakin tärkeitä kirjauksia – esimerkiksi vankilaturvallisuuden parantaminen ja uusintarikollisuuden ehkäisy sekä rangaistusten kiristäminen vastaamaan yleistä pohjoismaista tasoa. Kirjauksia liittyy myös varmuusvankeuteen, vankeusajan ensikertalaisuuteen, ylivelkaantumisen torjumiseen ja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan.
Jalat maassa rohkeasti eteenpäin
Kun oikeusministeri pääsee työtehtävistään vapaalle, aika kuluu osaomistuksessa olevan suomenhevosherra Keisari Aukustuksen sekä rescuekoirien Jolanan ja Enrikin parissa. Eläinrakkaalla Merellä on ollut koiria nuoresta lähtien, ja ratsastamisen hän aloitti jo 9-vuotiaana. Niinpä ensimmäisinä haaveammatteina olivat ratsastuksenopettaja ja eläinlääkäri.
Kun Meri työskenteli lukion jälkeen hetkisen aikaa huolinta-alalla, hän kaipasi sekä haasteita että koulutusta, jolla pääsisi etenemään. Oikeustieteellinen kiinnosti, eikä opiskelua ole tarvinnut katua: monipuolinen koulutus mahdollistaa pääsyn alalle kuin alalle.
– Aikoinani ajattelin, etten ainakaan lähde politiikkaan. Ministerihaaveita minulla ei ole koskaan ollut, enkä muutenkaan ole tehnyt suunnitelmia pitkälle eteenpäin. Jalat ovat aina pysyneet maassa, ja kun saa enemmän vastuuta, tulee nöyremmäksi. Pärjääminen lähtee elämänkokemuksen kautta, ja virheistäkin oppii. Tuntuu hyvältä, kun on saanut luottamuksen vastuullisiin tehtäviin.
Pärjääminen lähtee elämänkokemuksen kautta, ja virheistäkin oppii.
Viikonloppu on edessä. Oikeusministeri vaihtaa ulkoiluvaatteet päälle ja lähtee uskollisten koiriensa kanssa pitkälle lenkille. Saattaapa hän ehtiä paijaamaan myös rakasta hevostaan.
Leena Meren vinkki juristin polulle
– Kannattaa avoimin mielin hankkia erilaisia työkokemuksia, joihin monipuolinen juristin koulutus antaa eväitä. Itselleni esimerkiksi käräjäoikeudessa auskultointi ja hovioikeuden esittelijänä toimiminen oli opettavaista ja toi perspektiiviä.
