Seppo Koskinen: Työoikeus on taiteilua työn ja pääoman ristiriidan välissä

– Joskus jopa itse tajuan jälkikäteen, että olen ajatellut surkean puutteellisesti, Seppo Koskinen sanoo.

Mies jäi marraskuussa eläkkeelle. Takana on 21 vuotta työ- ja sosiaalioikeuden professorina Lapin yliopistossa ja 5 vuotta työoikeuden professorina Turun yliopistossa. Julkaisuja hänellä on yli 500. Useimmista lajitovereistaan Koskinen on poikennut siinä, että hän on aina ja vikisemättä ollut myös toimittajien käytettävissä. Pykälöikäämme.

1. luku: juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Siirryin kansakoulun neljänneltä luokalta oppikouluun eli Oulun Lyseoon. Koulussa on opiskellut kolme maamme presidenttiä. Eihän sellaisessa koulussa voinut olla kiinnostumatta yhteiskunnallisista asioista.

2 §. Valaistuminen – miksi juristiksi? Yllätys, yllätys: Jo 16-vuotiaana arpa oli heitetty – päätin ryhtyä työoikeuden tutkijaksi. Oikeustieteessä kyse on ristiriitojen ratkaisemisesta ja sovittelemisesta. Asia kiinnosti ja kiinnostaa edelleen.

2. luku: Suomen lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Työsopimuslaki, koska se sääntelee sopimista, sopimussuhteen aikaisia velvoitteita puolin ja toisin sekä sopimussuhteen päättämistä. Tämä laki on sopimisjuridiikan merkittävä lähde.

2 §. Kamala laki. Työaikalaki, koska itselläni ei ole koskaan ollut työaikaa.

3. luku: EU-lainsäädännöstä

1 §. Kiehtovinta. Yhteisön tuomioistuimen uudet ratkaisut. Niissä riittää ihmettelemistä.

2 §. Karmaisevinta. Liiallinen ylikansallisuus.

Etevä juristi tuntee sekä teorian että oikeuskäytännön.

4. luku: lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Etevä juristi tuntee sekä teorian että oikeuskäytännön. Oikeuskäytäntö kuvaa elävää elämää villimmin kuin romaanit.

2 §. Tomppeli juristi. Toope tapaus luulee osaavansa kaiken muita paremmin.

5. luku: työoikeudesta ennen

1 §. Ilahduttavin perintö. Paras yritys sovittaa työn ja pääoman välistä ristiriitaa. Vaikka työntekijät ja työnantajat ovat samassa veneessä, silti välillä venettä keikutetaan.

2 §. Ikävin muinaisjäänne. Yksipuoliset tulkinnat. Vaikka työntekijöitä tulee suojella, myös työnantajan intressit on huomioitava. Tässä on vielä opeteltavaa.

Poliitikkojen ammattitaito on vähäinen juridisten kiemuroiden sääntelyssä.

6. luku: työoikeudesta tänään

1 §. Hyvä trendi. Paikallisen sopimisen yhteinen kehittäminen. Paljon on jo työehtosopimuksissa tätä sallittu, mutta piirun verran voisi edetä jokaisella sopimuskierroksella lisää.

2 §. Huono trendi. Nopeat puoluepoliittiset työelämän uudistukset. Poliitikkojen ammattitaito on vähäinen juridisten kiemuroiden sääntelyssä.

7. luku: työoikeudesta huomenna

1 §. Lyhyt sihti. Työllistämisen helpottaminen. Työllistämiskynnyksen korkeudesta ja sen esteistä pitäisi kuitenkin ensin saada riittävän varmaa tietoa.

2 §. Pitkä sihti. Yleissitovuuden keventäminen. Alusta- ja vaihdantatalouden työt, digitalisaatio, tekoäly…

8. luku: professorin työstä

1 §. Antoisinta. Monipuolisuus ja ajan hermolla oleminen. Nuorten kanssa touhuaminen on todella antoisaa, ja sen voisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi jokaiselle niin sanotulle aikuisille.

2 §. Ankeinta. Suurten tenttien tarkastaminen.

9. luku: julkisuudesta

1 §. Hyvät puolet. Toimittajien auttaminen tärkeässä työssä. Saa olla mukana mielenkiintoisissa asioissa ja oppii itsekin esimerkiksi käyttämään kieltä ja tiivistämään. Julkisuuden kautta syntyy myös tärkeitä verkostoja.

2 §. Huonot puolet. Asioiden juridinen vaikeus ja tulkinnanvaraisuus eivät aina välity lyhyissä haastatteluissa.

Teen työtä, en ajattele voittoja. Olen työläinen.

10. luku: omasta urasta

1 §. Makein voitto. Teen työtä, en ajattele voittoja. Olen työläinen.

2 §. Karvain tappio. Joskus olen ajatellut surkean puutteellisesti – ja sitähän sattuu. Aika usein, tarkemman pohtimisen jälkeen, jopa itse tajuan tämän.

11. luku: pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. En kiinnitä huomiota mausteisiin – paitsi liialliseen suolan käyttöön. Herrat ne mausteilla herkuttelevat.

2 §. Herkkuruoka. Opiskeluaikoina se oli tehdasvalmisteinen maksalaatikko. Nykyisin jokin erikoinen jälkiruoka.

3 §. Paras juoma. Rasvaton maito. Jos sitä ei saa, sitten vettä.

4 §. Kaunein kukka. Männyn oksa. Ne ovat usein todella kauniita.

5 §. Viehättävin väri. Kirkkaan punainen.

6 §. Musiikin helmi. Paratiisi Raulin laulamana.

7 §. Rakkain romaani. Elämäni merkittävin romaani on ollut Pertti Karkaman väitöskirja Sosiaalinen konkfliktiromaani.

8 §. Esikuva. En pidä esikuva-käsitteestä, mutta arvostan suuresti 1900-luvun alun työlainsäädännön laatijoita.

9 §. Elämän tarkoitus. Tehdä yhdessä ja auttaa toisia.

10 §. Motto. Sami Jauhojärven lausuma ”Rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä” saa minut aina hyvälle tuulelle.