Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan FAIn (The Finland Arbitration Institute) pääsihteeri Sanna Kaistinen on tyytyväinen: hallitusohjelmaan on kirjattu välimiesmenettelyä koskevan lainsäädännön uudistus.
Keskuskauppakamari ja sen yhteydessä toimiva välimieslautakunta ovat ajaneet lakiuudistusta jo viime vuosikymmenellä. Ne ovat viitanneet kansainvälisiin käytäntöihin ja niillä saavutettavaan kilpailukykyyn.
Ja nyt hallitusohjelman sivulla 100 todetaan: ”Modernisoidaan teknisiltä osin välimiesmenettelylakia vastaamaan parhaita kansainvälisiä käytäntöjä.” ja sivulla 189 ”Selvitetään välimiesmenettelylain uudistamistarpeet ja valmistellaan tarpeelliset säädösmuutokset Suomen välimiesmenettelytoiminnan kilpailukyvyn edistämiseksi.”
– Kun välimiesmenettelylain uudistus on vihdoin saatu hallitusohjelmaan, on realistiset odotukset, että uudistus voisi edetä, Kaistinen sanoo.
Kun välimiesmenettelylain uudistus on vihdoin saatu hallitusohjelmaan, on realistiset odotukset, että uudistus voisi edetä.
Välimieslautakunnan säännöt määrittelevät välimiesmenettelyä käytännön tasolla täydentämällä lainsäädäntöä. Välimieslautakunta on päivittänyt säännöllisesti sääntöjään vastaamaan kansainvälisiä käytäntöjä samalla kun se on ajanut uudistusta.
– Lainsäädäntö vaikuttaa välimiesmenettelyn taustalla prosessilakina esimerkiksi silloin, kun todistajaa ei saada haastettua välimiesoikeuteen. Tällaista todistajaa voidaan kuulla käräjäoikeudessa. Välimiehillä ei ole samanlaisia pakkokeinoja kuin virkatuomareilla, Kaistinen kertoo.
Kansainväliset mitat täyttävä laki
Kaistinen korostaa, että lakiuudistuksen myötä kansainväliset toimijat tunnistavat suomalaisen välimiesmenettelyn jatkossa kansainväliset mitat täyttäväksi, mikäli meillä otetaan käyttöön kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan UNCITRALin (United Nations Commission on International Trade Law) mallilaki.
Vuodelta 1992 peräisin olevaan välimiesmenettelylakiimme (1992/967) on omaksuttu alkuperäisen, vuoden 1985 UNCITRAL-mallilain piirteitä. Mallilaki on kuitenkin täydentynyt vuosien varrella monin tavoin, eikä suomalainen lainsäädäntö ole pysynyt kehityksessä mukana. Tärkeitä olivat UNCITRAL-mallilakiin vuonna 1996 lisätyt ohjeet, joilla tarkennettiin mallilain soveltamista.
– Nykyinen välimiesmenettelyä koskeva lakimme vastaa alkuperäisen UNCITRAL-mallilain tiettyjä perusratkaisuja, mutta siinä on myös poikkeamia. Mallilakiin useamman kerran tehtyjä päivityksiä ei luonnollisesti ole meidän laissamme. Esimerkiksi vuonna 2006 mallilakiin tuotiin yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat turvaamistoimia.
Kokonaisuus kuntoon
Se, mitkä nykylainsäädännön yksityiskohdat vaativat muutosta, ei ole Kaistisen mukaan oleellista. Näin siksi, että kansainväliset toimijat katsovat kokonaisuutta: vastaako Suomen välimiesmenettelylainsäädäntö UNCITRAL-mallilakia.
– Kansainväliset toimijat eivät ota sopimuksiinsa sellaista riidanratkaisulausetta, jonka toimintaympäristöä he eivät tunne tai ymmärrä.
Yksityiskohtia tärkeämpää on siis kokonaismuutos, joka modernisoi lainsäädäntömme tuomalla siihen ajantasaiset kansainväliset standardit ja parhaat toimintatavat. Niiden myötä suomalainen lainsäädäntö saadaan kansainvälisesti tunnetuksi ja hyväksytyksi.
Yksityiskohtia tärkeämpää on kokonaismuutos.
Pelkkä lainsäädäntö ei riitä
Useita keskeisiä kansainvälistä välimiesmenettelyä koskevia kirjoja ja tieteellisiä artikkeleja julkaissut Dominique Hascher puhuu myös kokonaisuuden merkityksestä. Hascher on International Council for Commercial Arbitration (ICCA)-järjestön lainsäädäntötoimikunnan jäsen ja Ranskan korkeimman oikeuden tuomari.
Jotta välimiesmenettely saadaan kansainvälisesti houkuttelevaksi, tarvitaan modernin lainsäädännön lisäksi suotuisa toimintaympäristö, jossa toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeisto voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
– Hyvällä lainsäädännöllä ei ole juuri merkitystä, jos maassa ei ole välimiesmenettelyyn perehtyneitä tuomareita, Hascher sanoo.
Hyvällä lainsäädännöllä ei ole juuri merkitystä, jos maassa ei ole välimiesmenettelyyn perehtyneitä tuomareita.
Vaatimukset välimiesmenettelyä kohtaan ovat laajentuneet merkittävästi viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Riitoja ratkovien välimiesten on hallittava yhä monimutkaisempia tapauksia. Tämä asettaa vaatimuksia myös yliopistoille, joiden pitää kouluttaa syvällisesti ja laajasti välimiesmenettelyyn perehtyneitä juristeja.
”Suomen lainsäädäntö on ajan tasalla”
Dominique Hascherin mukaan Suomen välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö on yhtä moderni kuin vastaava lainsäädäntö Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. – Ei voi mitenkään sanoa, että suomalainen välimiesoikeutta koskeva lainsäädäntö ei olisi ajan tasalla, Hascher sanoo.
Suomalaisessa lainsäädännössä on Dominique Hascherin mukaan kaikki ne piirteet, jotka vaaditaan, jotta välimiesmenettelymme voisi menestyä kansainvälisesti. Se, perustuuko välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntömme UNICITRAL-mallilakiin, ei hänestä ratkaise, menestymmekö vai emme.
– Jos lainsäädäntö ei ole UNCITRAL-mallilain mukainen, se voi silti täyttää modernin välimiesmenettelyn edellytykset. Oleellista on, että lainsäädännössä on huomioitu alan ajantasaiset vaatimukset, Hascher sanoo.
Menestystä ilman UNICITRAL-mallilakia
UNICITRAL-mallilakiin pohjautuvalla lainsäädännöllä voidaan toki edistää suomalaisen välimiesmenettelyn tunnettuutta maailmalla, mutta se ei ole oikotie menestykseen, Hascher katsoo.
Englanti – siis ei Iso-Britannia – ja Sveitsi ovat olleet pitkään välimiesoikeuden kärkimaat. Singapore ja Hongkong ovat nousseet viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana viiden merkittävimmän välimiesmenettelyä tarjoavan maan joukkoon. Englannin ja Sveitsin välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö ei ole UNCITRAL-mallilain mukaisia, mutta Singaporen on.
Nämä maat kilpailevat kansainvälisesti välimiesoikeustapauksista. Esimerkiksi Sveitsiin ja Englantiin tulee käsittelyyn tapauksia, joissa kumpikaan osapuoli ei ole Euroopasta.
Tavoitteena työtä ja euroja
Keskuskauppakamarin tavoitteena on saada suomalaiselle välimiesmiesmenettelylle kansainvälisesti nykyistä vahvempi asema. Tämä on sen mukaan mahdollista vain, jos välimiesmenettelylaki on ajantasaisen UNCITRAL-mallilain mukainen.
– Jos UNCITRAL-mallilaki olisi lainsäädäntömme perusta, meille avautuisi nykyistä parempi mahdollisuus päästä osaksi kansainvälistä riidanratkaisumarkkinaa, Kaistinen sanoo.
Jos UNCITRAL-mallilaki olisi lainsäädäntömme perusta, meille avautuisi nykyistä parempi mahdollisuus päästä osaksi kansainvälistä riidanratkaisumarkkinaa.
Kansainvälisesti tunnustettu asema merkitsisi hänen mukaansa sitä, että yritykset voisivat yhä useammin valita Suomen riidanratkaisupaikaksi. Ajan mittaan tämä toisi sekä välimieslautakunnalle että suomalaisille välimiesmenettelyyn erikoistuneille liikejuristeille enemmän töitä.
Lisääntyvät kansainväliset riidanratkaisut merkitsevät välimiesmenettelyssä merkittäviä tuloja. FAIn laskuri kertoo, että esimerkiksi 10 miljoonan euron riidan hallinnointimaksu välimieslautakunnalle on 33 000 euroa. Yhden välimiehen hoitaessa tapausta välimiehen palkkio on 46 000 ja 135 000 euron välillä.
Sitä, kuinka paljon uusi lainsäädäntö toisi uutta työtä suomalaisjuristeille, on mahdotonta sanoa tarkasti.
– Kansainvälisistä tilastoista näemme, että kansainväliset riidanratkaisut ovat lisääntyneet merkittävästi maissa, joissa UNCITRAL-mallilaki on otettu lainsäädännön perustaksi, Kaistinen sanoo.
Ruotsin rinnalle – ja ohi
Työn ja tulojen lisäksi lakimuutoksella edistetään Kaistisen mukaan Suomen kehittymistä samanlaiseksi kansainväliseksi riita-asioiden ratkaisupaikaksi kuin Ruotsi.
– Tukholman kauppakamarin välitysinstituutti on onnistunut kasvattamaan asemaansa idän ja lännen välisten riitojen ratkaisupaikkana.
Myös suomalaisessa välimiesmenettelyssä on jo nykyisellään kansainvälisiä riitoja. Esimerkiksi viime vuonna reilussa kolmanneksessa jutuista ainakin toinen osapuoli oli ei-suomalainen. Osa riidoista oli sellaisia, joista kummankaan kotipaikka ei ollut Suomi.
Kansainväliset riidat ovat usein valtavia
Kyseessä ei ole pelkästään määristä vaan myös riitojen koosta. Kansanvälisten suuryritysten riidat työllistävät usein suuren määrän juristeja ja saattavat kestää vuosia. Mediasta olemme saaneet lukea muun muassa kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ratkottavista Fennovoiman ja Rosatomin sekä Gasumin ja Gaspromin riidoista.
Kansainvälinen välimiesmenettely työllistää juristien lisäksi runsaasti palvelualaa, kuten hotelleja, ravintoloita ja lentoyhtiöitä. Kaistinen kertoo Tukholman kauppakamarin selvityksestä vuodelta 2018. Siitä ilmenee, että välimiesmenettelyn oheispalvelut olivat 9 miljardia kruunua (720 miljoonaa euroa) vuodessa.
Tukholman instituutin välimiesmenettelyssä oli viime vuonna 143 juttua ja FAIlla 80. Jos laskemme Tukholman kauppakamarin vuoden 2018 juttujen perusteella, kuinka paljon kansainvälisten juttujen lisääntyminen Suomessa voisi tuoda maahamme euroja, voimme arvioida, että välimiesmenettelyssä käsitellyt jutut tuottaisivat oheispalveluille Helsingissä noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Välimiesmenettelyssä käsitellyt jutut tuottaisivat oheispalveluille Helsingissä noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahan ja työn lisäksi Suomi saisi Kaistisen mukaan goodwill-etuja. Suomen tunnustettu asema vahvana oikeusvaltiona ja poliittisten riitojen ratkojana voisi osaltaan myös silottaa tietä sille, että kaupallisetkin riidat tulisivat meille – jos meillä olisi kansainväliset mitat täyttävä lainsäädäntö. Lainsäädännön modernisoinnin ohella myös FAIn sääntöpäivitykset tukevat kehitystä.
– Seuraamme muiden kansainvälisten välitysinstituuttien sääntömuutoksia ja varmistamme, että sääntömme vastaavat kansainvälisiä käytäntöjä. Seuraava sääntöuudistuksemme tulee näillä näkymin voimaan 1.1.2024.
Ainekset + resepti + kyky kokata
Välimiesmenettelyn kehittäminen kansainvälisesti tunnustetulle tasolle vaatii sekä aikaa että määrätietoisuutta. Ei riitä edes, että lainsäädäntö on moderni, kansainvälisen välimiesmenettelyn hallitsevia juristeja on riittävästi ja alan koulutus on huippuluokkaa. Lisäksi tarvitaan kyky yhdistää hyvät ainekset kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.
Välimiesmenettelyn kansainvälinen menestys edellyttää hyviä aineksia ja kykyä keittää niistä herkullinen kokonaisuus.
Sveitsissä on onnistuttu tässä asiassa erinomaisesti. Siellä toimii Dominique Hascherin mukaan yhteisö, jolla on selkeä tavoite maan välimiesmenettelyn tekemiseksi tunnetuksi maailmalla.
– Välimiesmenettelyn kansainvälinen menestys edellyttää hyviä aineksia ja kykyä keittää niistä herkullinen kokonaisuus, Hascher tiivistää.
