Tuija Brax: Vaikuttavampaa oikeusvaltiotyötä kehittyviin maihin

Muutaman viikon töitä tuoreessa Oikeusvaltiokeskuksessa tehnyt johtaja Tuija Brax on ehtinyt jo paljon: tapaamisia on riittänyt, suurlähettiläspäivillä kuultiin puhe keskuksen toiminnasta ja lähettiläskunnan merkityksestä, ja myös oikeustieteen fuksit ovat saaneet aimo annoksen tietoa.

– Kun työ saadaan käyntiin, opiskelijoitakin otetaan mukaan. Nyt työntekijöitä on vasta kaksi, minä ja ensimmäinen projektisihteeri. Oikeusvaltiokeskusta on tarkoitus rakentaa ja kasvattaa. Tehtäväni on nimenomaan rakentajan tehtävä, mikä tuntuu tosi kivalta, miettii Brax.

Oikeusvaltiokeskusta on tarkoitus rakentaa ja kasvattaa. Tehtäväni on nimenomaan rakentajan tehtävä.

Brax vertaa työtä aikaisempiin tehtäviinsä Sydänliiton pääsihteerinä: aloitetaan luomalla strategia ja toteutetaan se.

Oikeusvaltiokeskus on perustettu Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen. Sen tarkoitus on vahvistaa entisestään Suomen tekemää oikeusvaltiotyötä kehittyvissä maissa.

Monipolvinen ura ja paluu ytimeen

Oli lähellä, ettei opiskeluja aloitellut Tuija Brax olisi päätynyt aikanaan vallan muulle alalle.

– Liikunta, koulutus ja uskontotieteet kiinnostivat. Lähdin fuksivuoden jälkeen Yhdysvaltoihin leiriohjaajaksi. Siellä vakuutuin, että juridiikka on tieni.

Kun Helsingin yliopistossa avautui ensimmäistä kertaa mahdollisuus tehdä syventävät opinnot ihmisoikeuksista, nuori oikeustieteilijä tarttui tilaisuuteen.

Lähdin fuksivuoden jälkeen Yhdysvaltoihin leiriohjaajaksi. Siellä vakuutuin, että juridiikka on tieni.

– Tarkoitus oli, että jatkan yliopistolla väitöskirjaa kohti. Toisin kävi.

Brax toteaa, että sattumalla on ollut iso merkitys. Kansanedustaja Pekka Haavisto vinkkasi hänelle Vihreiden eduskuntaryhmään aukeavasta lainsäädäntösihteerin paikasta. Braxin alkuperäiseen suunnitelmaan ei kuulunut puoluepolitiikka, mutta se vei 25 vuodeksi. Haaveet YK:sta tai yliopistomaailmasta jäivät.

Vuosituhannen alussa Braxille vahvistui halu pitää toinen jalka valtiosääntöoikeusjuridiikan maailmassa, kun hän kävi neuvottelemassa EU:n perusoikeuskirjaa Suomen puolesta.

Sittemmin eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajuutta seurasi oikeusministerin pesti. Tuija Brax oli silloisen eduskuntaryhmän pitkäaikaisin Vihreiden kansanedustaja, kun 50 vuotta oli tulossa mittariin.

– Olin joka vaaleissa miettinyt, olisiko aika mennä oikeisiin töihin. Taas sattuma iski peliin.

Olin joka vaaleissa miettinyt, olisiko aika mennä oikeisiin töihin.

Sillä Braxin tausta – liikunta ja erilaiset kansanterveystehtävät – oli hyvä lähtökohta Sydänliiton etsiessä pääsihteeriä. Liitossa kului kuusi vuotta. Sitten silmiin osui Oikeusvaltiokeskuksen työpaikkailmoitus.

– Palasin mielessäni takaisin lähtöruutuun juridiikan alueelle. Ensisijaisista mielenkiinnon kohteistani, ihmisoikeuksista, valtiosäännöstä ja kansainvälisestä oikeudesta, avautui tällainen tehtävä.

Brax toteaa valitsijoiden kaiketi katsoneen, että kuuden vuoden johtajakokemus ison organisaation johdossa, osaaminen, verkostot, kansainvälinen kokemus ja ymmärrys diplomatiasta olivat riittävä näyttö.

Oikeusvaltiotyötä laajalla rintamalla

Valtioneuvosto ja eduskunta ovat todenneet, että oikeusvaltiotyö on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa ja EU-politiikkaa. Suomella on annettavaa.

Oikeusvaltiokeskus on riippumaton toimija, jota rahoitetaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Ulkoministeriön lisäksi oikeusministeriö on verkoston keskeinen osa ja mukana tulevassa neuvoa antavassa ohjausryhmässä.

Lisäksi sisäministeriön osaaminen kriisinhallintapuolella on tarpeen. Myös monilta kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeustoimijoilta sekä rauhanvälittäjiltä on opittavaa.

Tehdään yhdessä enemmän toisiltamme oppien ja innovoiden sekä kytketään mukaan tutkimus ja tiedeyhteisö.

– Tehdään yhdessä enemmän toisiltamme oppien ja innovoiden sekä kytketään mukaan tutkimus ja tiedeyhteisö. Tavoite on tehdä aiempaa syvällisempää ja vaikuttavampaa oikeusvaltiotyötä. Kokoamme asiantuntijat ja eri alan toimijat keskustelemaan ja oppimaan toisiltaan.

Brax muistuttaa, että osaamista on ruohonjuuritasollakin. On syyttäjiä, poliiseja ja tuomareita, jotka ovat tehneet oikeusvaltiotyötä erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa.

– Tunnettuja lonely rider -sankareita on Suomessa eri aloilla, ja tarkoitus olisi nostaa paremmin esiin myös heidän näkemystään. Näin saadaan vielä enemmän tehoja, näkyvyyttä ja oppeja.

Realistista ja nöyrää tekemistä

Brax toteaa, että osa oikeusvaltiotyöstä on ollut maailmalla liian ylhäältä alaspäin ohjattua ilman paikallista yhteisöä. Parhaissa tapauksissa on kuitenkin onnistuttu.

Nykytilanteessa oikeusvaltioiden määrä ei ole kasvamassa vaan ennemminkin ollaan ahtaalla. Tarve ongelmien taklaamiseen on suurempi kuin koskaan.

– Tämäkin päivä aloitettiin sotilaskaappausuutisilla Guineasta. Osa kehittyvistä maista saattaa uskoa muihin rakenteisiin kuin oikeusvaltioon ja demokratiaan. Silloin oikeusvaltiotyötä pitää osata tehdä nöyremmin, viisaammin, realistisemmin ja vaikuttavammin. YK:n vuosituhattavoitteiden haasteisiin voidaan vastata kestävällä tavalla vain, jos hallinto on luotettavaa ja oikeusvaltio toimii.

YK:n vuosituhattavoitteiden haasteisiin voidaan vastata kestävällä tavalla vain, jos hallinto on luotettavaa ja oikeusvaltio toimii.

Brax myöntää, ettei kehitys maailmalla mene siten kuin hän ajatteli syventäviä opintoja tehdessään.

– Kylmän sodan jälkeen oli laajemminkin tällainen usko: seuratkaa lyhtyämme ja kaikki muuttuu oikeusvaltioksi. Euroopan neuvoston kampanja julisti aikoinaan, ettei demokratia leviä pisaratartuntana. Oikeusvaltio ei leviä itsestään, kun kaikki vain näkevät valon.

Kehitystyö on isänmaallinen tehtävä

Kun afganistaneita ja myanmareja tuntuu riittävän, eikö oikeusvaltiotyö tunnu mahdottomalta?

Brax kehottaa katsomaan taaksepäin. Vuoden 1918 jälkeen Suomi johdateltiin demokratiaan ja reformien avulla rakennettiin tasavalta. Oikeusvaltio syntyi.

– Hyvän kehityksen kierre on mahdollinen tänäkin päivänä.

Hyvän kehityksen kierre on mahdollinen tänäkin päivänä.

Oikeusvaltion voi myös tuhota tai sitä voi heikentää monella tapaa ja eri kulmista nakertaen. Mutta kun on näyttöä etenemisestä, on osattava saada muut mukaan.

Braxin mukaan suomalaisilla on ehkä kulttuuriseen DNA:han kirjoitettua kykyä kohdata muita ilman retostelua – meillä on kaikki hyvin, tehkää niin kuin mekin. Brax vierastaa ajatusta, että oikeusvaltiosta olisi Suomen vientituotteeksi.

– Ei sillä tavalla, että Suomipa tässä lähtee viemään juuri omaa malliaan ja kertomaan kaikille muille, miten maailma pitää järjestää. Mutta tavoitteena on, että annamme panoksemme maailman kehitysongelmiin merkityksellisesti ja tehokkaasti.

Silloin oikeusvaltiotyö olisi suomalaisen politiikan sekä kansalaisjärjestöjen ja suomalaisten yritysten yhteistyön ydintä. Esimerkiksi korruption kitkeminen on kaikkien etu.

– Siten tämä on isänmaallinen tehtävä.

Resursseja ja parempaa vaikuttamista

Tuija Brax on todennut Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Oikeusvaltio ei missään ole valmis. Yksi epäkohta Suomessa on yhä se, että oikeudenkäynnit kestävät liian usein liian pitkään.”

– Jos resurssit eivät ole kunnossa, juristienkin joustavuus, kekseliäisyys ja superahkeruus tulevat tiensä päähän. Yhteiskunnan on huolehdittava, että resurssit ovat riittävät.

Jos resurssit eivät ole kunnossa, juristienkin joustavuus, kekseliäisyys ja superahkeruus tulevat tiensä päähän.

Brax toteaa, että ammattikunnalla on vielä parannettavaa vaikuttamistyössä.

– Joka vuosi, jokaisen budjetti- ja kehysriihen ja vaalien yhteydessä juristikunnan pitää nostaa asia paremmin esille. Ammattikunta on petrannut, mutta puolen pitämisessä on vielä oppimista.

Entinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen nosti esiin huolensa oikeuslaitoksesta puhuessaan jäähyväishaastattelussaan suomalaisen yhteiskunnan koko kuvasta.

– Kunpa samaa nähtäisiin laajemminkin.

Oikeusvaltiokeskus

• Edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista järjestämällä neuvontaa, koulutusta, arviointia ja tukea, jotka tähtäävät oikeusvaltion ja oikeusvaltioinstituutioiden toimintakyvyn vahvistamiseen sekä lainsäädäntötyön tukemiseen.
• Kokoaa yhteen oikeusvaltioalan asiantuntijoita eri instituutioista ja yliopistoista sekä tukee heidän verkostoitumistaan.
• Edistää oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää tutkimusta ja opetusta sekä yleistä tietoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.
• Osallistuu Suomen kansain­välistä oikeusvaltioyhteistyötä koskevien ­linjausten valmisteluun ja päivittämiseen tarjoamalla asiantuntemusta.