Alun perin Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorista Tuomas Ojasesta, 57, ei pitänyt tulla juristia ollenkaan. Lukioikäisenä hän ajatteli hakeutuvansa yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan.
Koulunkäynnistä hän ei ollut kovin kiinnostunut, vaikka pärjäsi koulussa hyvin – tärkeintä elämässä oli urheileminen. Toinen nuorukaisen intohimon kohde oli musiikki, erityisesti rock’n’roll, ja Pohjois-Helsingin musiikkiopistossa hän soitti pianoa. Preludit lakkasivat kiinnostamasta murrosiässä, ja tilalle tulivat Bob Dylanin ja The Doorsin musiikki.
– Lapsuus- ja nuoruusvuosieni harrastukset eivät olleet hukkaan heitettyä aikaa akateemisen urankaan kannalta. Urheilusta seurasi erinomainen keskittymiskyky ja pitkäjänteisen työnteon merkityksen ymmärtäminen. Dylanin ja kumppaneiden sanoitusten kääntäminen pöytälaatikkoon taas perehdytti englannin kieleen, Ojanen kertoi 20 vuotta sitten Heikki Halilan ja Pekka Timosen toimittamassa kirjassa Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita.
Lapsuus- ja nuoruusvuosieni harrastukset eivät olleet hukkaan heitettyä aikaa akateemisen urankaan kannalta.
Komissio on määritellyt oikeusvaltion ydintekijät
Tämä kirjallisuuden nobelistia yhä fanittava professori on tuorein suomalaisvahvistus Euroopan neuvoston Demokratiaa oikeusteitse -toimikunnassa, joka tunnetaan paremmin Venetsian toimikuntana. Sen jäsenille ei makseta luottamustehtävästä palkkiota, vaan Ojanenkin jatkaa työtehtävissään.
Toimikunnalla ei ole muodollista toimivaltaa Euroopan neuvoston jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen, mutta sillä on suuri rooli Euroopassa käytävän keskustelun taustalla. Se tuottaa muun muassa lausuntoja, suosituksia ja muuta tietoa oikeusvaltiokehityksestä.
Toimikunnalla ei ole muodollista toimivaltaa Euroopan neuvoston jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen, mutta sillä on suuri rooli Euroopassa käytävän keskustelun taustalla.
– Toimikunnan keskeinen tehtävä on antaa pyynnöstä lausuntoja Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden lakihankkeista, jotka liittyvät kolmeen keskeiseen aihealueeseemme: oikeusvaltio, ihmis- ja perusoikeudet sekä demokratia, Ojanen selventää.
Venetsian toimikunta tunnetaan erityisesti siitä, että se on määritellyt oikeusvaltion ydintekijät ja laatinut tarkistuslistan oikeusvaltion arviointiperusteista.
Voiko Ukraina muuttaa perustuslakiaan sota-aikana?
Ojanen aloitti Venetsian toimikunnan nelivuotiskautensa kesällä 2022 ja on tehtävässä kolmas suomalainen.
– Jatkan viestiä edesmenneeltä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Antti J. Suvirannalta ja emeritusprofessori Kaarlo Tuorilta, joka toimi komissiossa 24 vuotta ja on yhä sen kunniapuheenjohtaja. Lokakuussa oli ensimmäinen täysistuntoni. Kun en ole sitä tyyppiä, että jaksaisin kauan seistä urheilukentän laidalla katsomassa muiden peliä, ajattelin tehdäkin jotain, hän kertoo.
Kun en ole sitä tyyppiä, että jaksaisin kauan seistä urheilukentän laidalla katsomassa muiden peliä, ajattelin tehdäkin jotain.
Tämä tarkoittaa sitä, että Ojasesta tuli heti yksi komission raportoija Ukrainan perustuslakituomioistuimen asiassa, kun sotaa käyvä maa pyysi lausuntoa perustuslakinsa muuttamisesta.
– Ukrainan perustuslakia ei saa muuttaa sotatilan aikana. Valtio haluaisi kuitenkin jatkaa oikeusvaltiokehitystään suitsimalla korruptiota ja muuttamalla presidentin valtaoikeuksia, jotta tämä voisi nimittää ja erottaa sikäläisen petos- ja antikorruptioviraston sekä valtion taloudellisen tarkastusviraston pääjohtajat.
Komissio joutui heti ensitöikseen miettimään, voiko Ukrainan perustuslakituomioistuimen lausuntopyyntöä edes käsitellä, jos perustuslain muuttaminen ei ole nyt mahdollista. Lopulta toimikunta katsoi, ettei perustuslakimuutosta voi hyväksyä tai voimaansaattaa, mutta muutosten valmistelutyöhön voi ryhtyä.
– Pengoin muidenkin jäsenvaltioiden perustuslakeja. Argumentoimme lausunnossamme, että koska Ukrainan perustuslaki ei nimenomaan kiellä perustuslakimuutosten valmistelua, sitä voisi viedä eteenpäin.
Ojasen mielestä muutoskiellolle on painavat perusteet: perustuslain muutosten pitäisi aina korostuneesti perustua avoimeen, julkiseen keskusteluun, mikä on vaikeaa sotatilan aikana – kun välttämättä edes maan parlamentti ei pysty kokoontumaan.
– Kuten koronapandemian aikana nähtiin Suomessakin, poikkeusoloissa toimeenpanovallan asema korostuu. Sellaisessa tilanteessa autoritääriset hallitsijat saattavat käyttää tilannetta hyväkseen ja julistaa hätätilan runnoakseen läpi sellaista, mikä muuten ei menisi läpi.
Mitä enemmän katson eurooppalaisia perustuslakeja, sitä enemmän minusta on alkanut tuntua, että Suomessa ollaan liian luottavaisia.
Itse asiassa Suomen perustuslaki ei kiellä muutoksia hätä- tai sotatilan aikana.
– Mitä enemmän katson eurooppalaisia perustuslakeja, sitä enemmän minusta on alkanut tuntua, että Suomessa ollaan liian luottavaisia: että vallanpitäjät ovat aina tolkun ihmisiä, jotka eivät käytä valtaa väärin – ettei meillä voi tapahtua sellaista kuin Puolassa tai Unkarissa.
”Suomesta pyydetään lausuntoja liian vähän”
Venetsian toimikunta on Suomessa melko tuntematon, ja vallanpitäjämme ovat pyytäneet lausuntoja lakihankkeista harvakseltaan. Ojasen laskujen mukaan viimeksi vuonna 2007.
– Ehkä Suomeen on pesiytynyt vähän liikaa ajatus, että osaamme itse parhaiten ja meillä on lait niin kuosissa, että voidaan kertoa muillekin, miten hommat tehdään. Mutta Suomessa on nyt valmistelussa esimerkiksi valmiuslain kokonaisuusuudistus. Siitä olisi tärkeää kuulla toimikuntaa, koska se on linjannut myös perusoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksiä poikkeusoloissa.
Suomen perustuslaki ei myöskään turvaa tuomioistuinten riippumattomuutta tarpeeksi: esimerkiksi korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on perustuslain mukaan presidentti ja ”tarpeellinen määrä” muita jäseniä. Lukumäärä jää kuitenkin tavallisen lain tasolle määriteltäväksi.
Suomen perustuslaki ei turvaa tuomioistuinten riippumattomuutta tarpeeksi.
– Tätähän on tehty muun muassa Puolassa ja Unkarissa, sormeiltiin tuomarien määrää ja eläkeikää, että saatiin vallanpitäjille sopivat henkilöt valittua.
Jos meidänkin eduskunnassamme enemmistön saisivat täkäläiset viktororbánit, he voisivat halutessaan päättää ylimpien tuomioistuintuomarien määrästä yksinkertaisella enemmistöllä.
– Perustuslakimme valvontajärjestelmässä on heikkoja kohtia, koska lainsäädännön keskeinen rooli on eduskunnan perustuslakivaliokunnalla. Se on kokoonpantu eduskunnassa olevien puolueiden poliittisten voimasuhteiden mukaan, ja tarvittaessa se voi ratkaista asioita enemmistöpäätöksellä. Valiokunta pyrkii yksimielisyyteen, mutta käytännössä enemmistö riittää – ja onhan perustuslakivaliokunnassa ollutkin täpäriä äänestystilanteita.
Ojasen mukaan Venetsian toimikunnalle tehdyt lausuntopyynnöt painottuvat Itä-Eurooppaan.
– Olisi toivottavaa, että Euroopan unionin vanhoista jäsenvaltioista tulisi enemmän pyyntöjä, erityisesti Pohjoismaista. Täällä ei pitäisi pelätä kritiikkiä, vaan ajatella, että mitä useampi silmäpari katsoo asiaa, sen parempi lopputuloksesta tulee.
Kilpasuunnistusta, juoksua ja maastohiihtoa harrastava professori Ojanen ehtii metsissä juostessaan kerätä kantarellit talteen. – Fiesolen Eurooppa- yliopiston instituutissa työskennellessäni ehdin kerätä sieniä Toscanankin metsistä.
Nato-jäsenyys ei ole suuri uhka oikeusvaltiolle
Minkälaiset ilmiöt uhkaavat nyt oikeusvaltiokehitystä länsimaisissa demokratioissa?
– Suurin uhka on ilmastokriisi, koska se uhkaa koko olemassaoloamme. Tietysti eri uhkatekijät ja megatrendit linkittyvät ja ruokkivat toisiaan.
Suurin uhka on ilmastokriisi, koska se uhkaa koko olemassaoloamme.
Entä Suomen Nato-jäsenyys, joudummeko tekemään vielä myönnytyksiä oikeusvaltioajatteluumme?
– Nato-jäsenyys on ongelma, jos se johtaa siihen, että turvallisuusintressiemme takaamiseksi aletaan tinkiä perus- ja ihmisoikeuksista tai nöyristellä joidenkin autoritääristen valtioiden edessä. Pitää katsoa, ettei niin tapahdu. En näe, että tämä on uhka ensimmäisten joukossa, Ojanen sanoo.
Eivätkä kaikki megatrendit ole vain uhkia vaan myös mahdollisuuksia, esimerkkinä digitalisaatio. Se on mahdollistanut aiempaa paremman ja avoimemman tiedonsaannin kansalaisille sekä vahvistanut esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksia.
– Onhan Venäjän-sodan aiheuttama energiakriisikin vauhdittanut vihreämpään energiaan siirtymistä ja energiatuotannon rakenteiden muuttamista.
Miten juristit voisivat parhaiten edistää oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista?
– Suomessa se vaatimus tulee tuomareille, virkamiehille ja julkisia hallintotehtäviä hoitaville juristeille jo perustuslaista. Asianajajalaitos ja syyttäjälaitos ovat meillä osa oikeudenmukaista oikeudenhoitoa, ja työtehtäviä varmasti riittää. Tai juristi voi mennä töihin Finanssivalvontaan, kansalaisjärjestöihin tai kansainvälisiin järjestöihin.
Tuomas Ojasen vinkki juristin polulle
Heittäkää kosketusnäytölliset hetkeksi pois käsistä ja menkää ulos metsiin tai vesille – niin pysyvät hoksottimet hyvinä ja ajatukset luistavina!
