Tämä niin kutsuttu harjoittelu menee vain selviytymiseen päivästä ja viikosta toiseen – suurin osa ajasta on tulipalojen sammuttelua.
Yllä oleva kommentti kiteyttää monen käräjänotaarin tunnot tuomioistuinharjoittelusta eli arkikielessä auskultoinnista. Vastaus tuli Juristiliiton syksyllä 2022 käräjänotaareille tekemään kyselyyn.
Kysely paljasti, että harjoitteluun liittyy monia toisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Juttumääristä johtuvat ylipitkät työviikot ovat monille normi, eikä riittävää palautumisaikaa jää. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta nostaa se, että vaikka puhutaan harjoittelusta, ohjaus jää vastaajien mukaan usein ohueksi mutta virkavastuu on sama kuin tuomarilla. Silti palkka on harjoittelijatasolla: 2 300 euroa kuussa.
Juttumääristä johtuvat ylipitkät työviikot ovat monille normi, eikä riittävää palautumisaikaa jää.
Lisäksi käytännöt vaihtelevat paikkakunnalta toiselle, esimerkiksi hoidettavien juttumäärien ja -tyyppien sekä niiden jakoperusteiden suhteen. Joissain käräjäoikeuksissa käräjänotaareja myös käytetään paikkaamaan puutteellisia käräjäsihteeriresursseja.
Tässä artikkelissa siteerataan Juristiliiton kyselyyn tulleita avovastauksia. Lisäksi kysyimme harjoittelunsa loppuvaiheessa olevalta käräjänotaarilta, miten ongelmat konkreettisesti heijastuvat työhön ja muuhun elämään.
Perehdytyksen jälkeen harjoittelija jää yksin
Avovastaus: Tällä hetkellä ”tuomioistuinharjoittelu” ei ole lainkaan harjoittelu, vaan työleiri. Harjoittelu-osio tulisi huomioida ja kouluttautumiseen/koulutuksiin osallistumiseen tulisi varata aikaa. Tällä hetkellä notaareilla ei ole mahdollista eikä aikaa osallistua kunnolla tarjottaviin ja pakollisiin koulutuksiin, koska juttuja on ratkaistavana niin paljon
Kysely: 30 % piti tehtäviä liian kuormittavina, 36 % jonkin verran kuormittavina
Johanna Teijonmaa valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2019 ja on työskennellyt sen jälkeen liikejuridiikan parissa. Auskultointi kiinnosti, mutta ei niinkään tuomarin uraa silmällä pitäen vaan yleisemmin mahdollisuutena laajentaa osaamista ja tuntemusta salityöskentelystä tuomarin näkökulmasta.
Tuomioistuinharjoittelun toukokuussa 2022 aloittanut Teijonmaa antaa kiitosta siitä, että hänen käräjäoikeudessaan alkuviikkojen perehdytyskäytännöt olivat melko hyvät.
Vauhti kuitenkin kiihtyi nopeasti, ja perehdytysvaihe oli pian ohi.
– Vauhti kuitenkin kiihtyi nopeasti, ja perehdytysvaihe oli pian ohi. Kun juttuja alettiin jakaa, niitä tuli tiukkana virtana – ja siinä vaiheessa notaari on virkavastuulla yksin vastuussa jutuista ja niiden lopputuloksesta, Teijonmaa sanoo.
– Suuri kompastuskivi ovat myös aataminaikaiset IT-järjestelmät, joita on valtava määrä, lähes joka asiaryhmälle omansa.
Paineen alla kärsivät työn laatu ja mielenterveys
Avovastaus: Käräjänotaareihin suhtaudutaan käräjäoikeuden tykinruokana.
Kysely: 51 %:lla työaika/vko oli 41–50 tuntia, 15 %:lla yli 50 h
Avovastaus: Työmäärä on hirvittävä siihen nähden, että kaikki asiaryhmät voivat olla vieraita.
Kysely: 16 % sanoi palautumisen onnistuvan hyvin työviikon jälkeen
Suuren työmäärän keskellä mahdollisuus perehtyä aidosti juttutyyppeihin jäi vähäiseksi, ja Teijonmaasta on selvää, että tilanne vaikuttaa työn laatuun: kiireessä ja kuormitettuna ei pysty tekemään priimaa.
Kuormitus heijastuu myös jaksamiseen ja pahimmillaan mielenterveyteen, eikä käräjänotaarien uupuminen vuoden aikana ole harvinaista.
– Meitä on ollut täällä iso notaariporukka, jolta on saanut tukea ja olkapäitä, joita vastaan on itketty. En ymmärrä, miksi harjoittelu on viritetty niin tiukalle, että sitä painetaan oman jaksamisen ja terveyden kustannuksella. Toki on myös hyvin selvää, että tuomioistuimissa toimitaan niin kuin toimitaan siksi, että resursseista on huutava pula ja notaarit paikkaavat tätä pulaa, Teijonmaa sanoo.
Onneksi yleisesti suhtautuminen työntekoon on juristien parissa muuttunut tervehenkisemmäksi.
– Onneksi yleisesti suhtautuminen työntekoon on juristien parissa muuttunut tervehenkisemmäksi, ja pitkää päivää ja työajattomuutta ennemmin paheksutaan kuin glorifioidaan.
Joko kyse on harjoittelusta – tai ei ole
Avovastaus: Tutoreita, siis nimettyjä käräjätuomareita, ei kiinnosta heidän tehtävänsä ja he jättäytyvätkin täysin passiivisiksi tehtävässään.
Kysely: 72 % saanut opastuksen toiselta notaarilta, 7 % tutortuomarilta
Avovastaus: On irvokasta, että T5-palkkaluokan käräjänotaari lähes vuoden kokemuksella joutuu virkavastuulla ratkaisemaan asioita, joissa ensimmäistä päivää työskentelevä apulaissyyttäjä syyttää lähes tuhat euroa paremmalla palkalla.
Kysely: Tärkeimpinä keinoina tuomioistuinharjoittelun kehittämisessä pidettiin tuomioistuinten resurssien kehittämistä ja palkkauksen parantamista
Teijonmaa kertoo, että hän on yhdessä notaarikollegoiden kanssa yrittänyt auskultointiaikana aktiivisesti vaikuttaa olosuhteisiin ottamalla yhteyttä käräjäoikeuden johtoon. Epäkohtien esiin nostaminen ja keskustelut laamannin ja muun tuomioistuinväen kanssa myös johtivat konkreettisiin toimiin.
– Saimme esimerkiksi joustoa etätyökäytäntöihin, ja muutamien juttutyyppien kohdalla jakoa järjesteltiin uudestaan.
Yksittäisen käräjäoikeuden tilanteeseen vaikuttaminen on kuitenkin vain kuin laastari paikkaamassa vakavia ongelmia. Minkä pitäisi muuttua, jotta tulevilla notaareilla työolot olisivat inhimillisemmät?
Teijonmaan mielestä on kaksi vaihtoehtoa: joko myönnetään selkeästi, että kyse on oikeasti harjoittelusta tai että ei ole.
Palkka, työmäärä ja vastuu eivät nyt korreloi keskenään.
– Enemmän kuin pelkästään suuresta työmäärästä, joka on osin subjektiivinen kokemus, pitäisi puhua kokonaisuudesta ja tunnustaa käräjänotaarien työn arvo. Palkka, työmäärä ja vastuu eivät nyt korreloi keskenään, hän sanoo.
Varsinainen työ tuomarina kiehtoo
Avovastaus: Tuomioistuinharjoittelusuunnitelmaa on kehitettävä ja noudatettava. Tuomioistuimessa on oltava riittävä määrä motivoituneita tutortuomareita, jotka haluavat antaa aikaa ohjatakseen käräjänotaareita työssään. Omassa harjoittelupaikassani harjoittelusuunnitelmaa kehitettiin juuri kuvaamaan paremmin notaarien ja tutortuomareiden vastuita ja odotuksia työtehtävien etenemisestä, mikä on positiivista.
Haastatteluhetkellä Teijonmaan auskultointivuosi on loppusuoralla. Itselleenkin hieman yllätyksenä hän päätti jatkaa harjoittelun jälkeen määräaikaisena käräjätuomarina, eli rankka harjoittelukokemus ei tappanut innostusta itse tuomarin työhön.
– Siinä juristi pääsee tekemään juridiikkaa puhtaimmillaan, Teijonmaa sanoo.
Ratkaisukyky on varmasti tärkein oppi. Olet yksin vastuussa lopputuloksesta, ja ratkaisu on vain tehtävä.
Hän uskoo, että auskultoinnin annin pystyy arvioimaan kunnolla vasta myöhemmin, mutta jotain voi sanoa jo nyt.
– Ratkaisukyky on varmasti tärkein oppi. Olet yksin vastuussa lopputuloksesta, ja ratkaisu on vain tehtävä.
Käräjänotaarien oma ääni esiin
Yllä olevat kursivoidut tekstit ovat poimintoja Juristiliiton kyselystä käräjänotaareille.
Juristiliitto teki syksyllä 2022 kyselyn tuomioistuinharjoittelua suorittavien juristien työoloista. Kyselyn sai 155 käräjänotaaria, joista 109 vastasi. 65 prosenttia ilmoitti tekevänsä säännöllisesti yli 40 tunnin työviikkoja. Lähes puolet piti työmäärää liian suurena ja yli 30 prosenttia tehtäviä liian kuormittavina. Vain 16 prosenttia sanoi palautumisen onnistuvan hyvin työviikon jälkeen.
Taustalla tuomioistuimien resurssipula
Kysyimme sekä oikeusministeriöstä että Tuomioistuinvirastosta, miten tuomioistuinharjoittelua pitäisi kehittää. Oikeusministeriön osastopäällikkö Antti Leinonen viittaa oikeushallinnon selontekoon, jonka eduskunta käsitteli syksyllä 2022.
– Eduskuntakin piti oikeana suuntana sitä, että tuomioistuinharjoittelua kohdennettaisiin niin, että nuoria juristeja valmennettaisiin nimenomaan oikeushallinnon tehtäviin, hän sanoo.
Johtamisen ja työolojen kehittämisen on tapahduttava itse työpaikoilla ja seuranta virastoissa – tuomioistuinharjoittelun tapauksessa Tuomioistuinvirastossa.
Kun puhutaan harjoittelun työmääriin liittyvistä ongelmista, Leinonen toteaa ministeriön olevan niiden ratkomiseen liian kaukana: johtamisen ja työolojen kehittämisen on tapahduttava itse työpaikoilla ja seuranta virastoissa – tuomioistuinharjoittelun tapauksessa Tuomioistuinvirastossa.
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola toteaa, että vastuut on määritelty laissa: ministeriöllä on vastuu lainsäädännön muutosten valmistelusta, ja siihen Jaakkola ei näe nyt tarvetta. Tuomioistuinvirastolla on vastuu tuomioistuinten toiminnan yleisestä kehittämisestä mutta ei esimerkiksi toimivaltaa valvoa itsenäisten tuomioistuinten toimintaa.
– Lain mukaan suurempi rooli on tuomarinkoulutuslautakunnalla. Se antaa ohjeet tuomioistuimille tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetun harjoittelusuunnittelun sisällöstä ja päättää esimerkiksi hakumenettelystä. Viime kädessä jokaisella tuomioistuimella on vastuu toteuttaa harjoittelua lain ja vahvistetun harjoittelusuunnitelman mukaan.
Viime kädessä jokaisella tuomioistuimella on vastuu toteuttaa harjoittelua lain ja vahvistetun harjoittelusuunnitelman mukaan.
Käräjänotaarien usein suureksi kasvava työmäärä on tiedossa Tuomioistuinvirastossa.
– Kun tuomioistuinten resurssit ovat liian vähäiset, lisääntyy paine hyödyntää käräjänotaareita helpottamaan käräjäoikeuksien työtaakkaa. Ja silloin voi tietysti käydä niin, että harjoittelupuoli jää liian vähäiseksi, Jaakkola sanoo.
Hänen mielestään Juristiliiton kysely osoittaa, että lisää selvityksiä käräjänotaarien tilanteesta selvästi tarvitaan. Ja toki kehittämistäkin – joka taas vaatii lisää resursseja. Palkkauksen osalta Jaakkola muistuttaa, että kyse on harjoitteluvirasta.
– Palkkaus on kuitenkin jäänyt jälkeen, ja siinä on kehittämistä.
