Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden dosentin, tutkija Immi Tallgrenin mukaan Ukrainassa on vuoden aikana tullut esille valtavasti rikosepäilyjä. Maan syyttäjäviranomaiseen perustettu kansainvälisten rikosten tutkintaosasto oli joulukuussa 2022 kirjannut jo 48 000 tekoa.
Luku kasvaa sotatilan pitkittyessä ja Venäjän valtaamien alueiden palautuessa Ukrainalle.
– Edessä on pitkä prosessi, joka vaatii valtavasti resursseja ja kärsivällisyyttä.
Edessä on pitkä prosessi, joka vaatii valtavasti resursseja ja kärsivällisyyttä.
Tallgren oli aikoinaan jäsenenä Suomen neuvotteludelegaatiossa kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä. Hän työskenteli ulkoministeriössä ja Haagin suurlähetystössä, jossa tehtiin yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen ja Ruandan rikostuomioistuimien kanssa.
Ukraina pystyy toimimaan itsenäisesti
Venäjän hyökkäyssodan rikosvastuita voidaan tarkastella niin kansallisen, valtioiden välisen kuin kansainvälisen rikosoikeuden viitekehyksessä.
Ukraina aloitti rikosten oikeudellisen selvittelyn nopeasti. Ensimmäiset oikeudenkäynnit saatiin päätökseen jo viime keväänä. Tallgrenin mukaan on mahdollista, että ukrainalaiset pystyvät hoitamaan itse suurimman osan rikosasioista.
– Ukrainalaisten oma toimivalta usein unohtuu, ja aletaan etsiä kansainvälisiä vaihtoehtoja. Ukraina on edelleen valtio, ja kansainvälisen oikeudenkin mukaan sillä on ensisijainen rikosoikeudellinen toimivalta. Uhrit ovat pääosin Ukrainan kansalaisia ja rikokset tapahtuvat yleensä heidän alueellaan.
Ukraina on edelleen valtio, ja kansainvälisen oikeudenkin mukaan sillä on ensisijainen rikosoikeudellinen toimivalta.
Maassa on jo käyty kansallisen rikoslain perusteella kymmenkunta oikeudenkäyntiä siviilituomioistuimissa. Tuomioita on tullut sotarikoksista: siviilien tappamisesta, raiskauksista, siviilien omaisuuden varastamisesta ja rikkomisesta sekä ohjusten ampumisesta siviilialueelle humanitaarisen oikeuden vastaisesti.
– Ukrainalaiset lähtivät liikkeelle ärhäkästi. Se saattoi olla rikosoikeuden perimmäistarkoituksen eli prevention mukaista: tuomiot viestittävät venäläissotilaille, että Ukrainassa on rikosoikeus voimassa eikä siellä voi tehdä mitä tahansa joutumatta vastuuseen.
Rikoslakimme soveltuu Ukrainan auttamiseen
Rikosoikeudellisen selvittelyn kokonaiskuva on auki, mutta monet valtiot voisivat tulla siinä Ukrainan avuksi. Suomi voi antaa oikeusapua ja tarvittaessa nostaa syytteitä kansainvälisistä rikoksista universaalitoimivallan perusteella. Kokemusta on jo hankittu Ruandassa ja Lähi-idässä tehtyjen rikosten tuomitsemisesta.
Suomessa voitaisiin käydä oikeutta ICC:n toimivaltaan kuuluvista sotarikoksista: joukkotuhonnasta eli kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hyökkäysteko on rajattu pois rikoslakimme kansainvälisestä soveltamisalasta.
– Emme voi ottaa Putinia tai Lavrovia tuomittavaksi sodan aloittamisesta, mutta muu on meille ja monelle muullekin valtiolle mahdollista. Kyse on valtioiden yhteispelistä selkeämmin kuin koskaan aikaisemmin.
Oikeudenkäynti voisi tulla harkittavaksi, kun viranomaisen tietoon tulee kansainvälinen rikos, jonka epäilty on Suomessa.
Oikeudenkäynti voisi tulla harkittavaksi, kun viranomaisen tietoon tulee kansainvälinen rikos, jonka epäilty on Suomessa. Syyteharkinnassa selvitetään, ylittyykö syytekynnys ja onko muita rikosvastuumenettelyjä Suomen ulkopuolella jo käynnissä.
– Harkinnan voisi käynnistää myös asianomistajien eli rikosten uhrien päätyminen Suomeen esimerkiksi turvapaikan myötä. On selvitettävä, mitkä muut tahot ovat toimivaltaisia ja missä oikeudenkäynti olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää eli missä epäilty ja todistajat ovat ja miten saadaan oikeusapua.
Asiantuntemusta on tarjolla
Tallgrenin mukaan Ukrainassa on käynnissä ensimmäinen laaja sota, jossa kansainvälisiä ja paikallisia toimijoita on alusta asti liikkeellä pelkästään keräämässä tietoa ja dokumentoimassa kansainvälisiä rikoksia. Keskeisin toimijoista on ICC.
Ukrainassa on käynnissä ensimmäinen laaja sota, jossa toimijoita on alusta asti liikkeellä pelkästään dokumentoimassa kansainvälisiä rikoksia.
Sekä Venäjä että Ukraina ovat jättäneet ICC:n perussäännön ratifioimatta. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt vuonna 2014 ICC:n toimivallan rajatusti. Toimivalta laajeni Venäjän hyökkäyssodan ja koko Ukrainan alueen kattavaksi 43 sopimusvaltion vetoomuksella maaliskuussa 2022.
ICC toimii yhteistyössä Ukrainan oikeushallinnon kanssa. Apua antavat resursseineen myös Eurojustin johtama Joint Investigation Team, Euroopan Neuvosto, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö OSCE ja monet kansalaisjärjestöt.
– Asiantuntemus tutkintavaiheessa on kunnossa, mutta ukrainalaiset tuomioistuimet ovat kokemattomia ja huonosti resursoituja suuren rikosmäärän käsittelyyn. Tuomaritasolla kaivataan osaamista kansainvälisistä rikoksista.
Asiantuntemus tutkintavaiheessa on kunnossa.
Alueelliset syyttäjävirkamiehet, tuomarit ja puolustusasianajajat pitäisi saada koulutettua nopeasti, ja tuomioistuinväkeä on jo alettu kouluttaa Haagissa. Jos Suomelta pyydetään apua, asiantuntemusta löytyy meiltäkin.
Rangaistuskäytäntö yhteistyön kompastuskivenä
Tallgrenin mukaan paras ratkaisu voisi olla, että eri toimijat jakaisivat roolejaan toisiaan täydentävästi: kansainvälinen taho katsoisi suurempia rikoksia ja kansallinen pienempiä.
Ukraina ei ole kuitenkaan ICC:n jäsen eikä se ole uudistanut rikoslainsäädäntöään riittävästi. Joukkotuhonta on rikoslaissa. Sotarikokset on kriminalisoitu epämääräisellä viittauksella kansainvälisiin sopimuksiin, mutta rikoksia ihmisyyttä vastaan ei ole kriminalisoitu.
Ukraina ei ole ICC:n jäsen eikä se ole uudistanut rikoslainsäädäntöään riittävästi.
Ukrainan rangaistuskäytäntö voi tulla ongelmaksi. Kansallisessa tuomioistuimessa ensimmäisen tuomion sai 21-vuotias venäläissotilas, joka painostettuna, ryhmävaikutuksen alaisena ampui siviilin kadulla. Hän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen, jota sovelletaan kirjaimellisesti.
ICC:n perussääntöä neuvoteltaessa ja kansainvälisten ihmisoikeuksien soveltamiskäytännössä elinkautinen on katsottu äärimmäiseksi rangaistukseksi, johon tulee liittyä harkinnanvarainen mahdollisuus vapautua. ICC:ssä elinkautista ei ole saanut kukaan.
– Miltä näyttäisi, jos ohjusiskuista tai kidutuskeskuksista vastanneet syytetyt tuomitaan 15 vuodeksi ICC:ssä ja he istuvat tuomiotaan vaikkapa Suomessa, mutta nuoren, aloittelevan sotilaan virheen tehnyt venäläinen istuu ehkä 60 vuotta ukrainalaisessa vankilassa?
Ensimmäistä elinkautista kritisoitiin, ja tuomio alennettiin 15 vuoteen. Mutta esimerkiksi siviiliomaisuuden, kuten kaulaketjun, varastamisesta sotarikoksena tuomittiin Ukrainassa 14 vuotta. ICC:ssä samanlainen tuomio voisi tulla rikoksesta ihmisyyttä vastaan.
Ratkaisuna erityistuomioistuin?
Kansainväliseen toimivaltaan soveltuisivat hyökkäystekorikos sekä johtajatason vastuu sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Yksinkertaisten sotarikosten tuomitsemiseen ei välttämättä tarvita kansainvälistä elementtiä kuin avuksi ja resurssitueksi.
Puhuttaessa hyökkäystekorikoksesta keskustelu politisoituu. Silloin ulkopuolinen, kansainvälinen ulottuvuus tuo puolueettomuutta ja legitimiteettiä. Ukrainalainen tuomioistuin ei voisi uskottavasti yksin päättää kyseisestä rikoksesta Venäjän johtoa vastaan.
Jos hyökkäystekorikos halutaan tuomiolle, ongelma on toimivaltaisen tuomioistuimen määrittäminen. Hyökkäysteko määriteltiin ICC:n perussäännössä muita ydinrikoksia myöhemmin, ja toimivaltaa koskevat erityissäännöt. Venäjä ei ole ICC:n jäsenvaltio eikä se ole hyväksynyt hyökkäystekorikosta koskevaa toimivaltaa.
Lisäksi kansainvälisen oikeuden nykytila on sekava valtiojohdon immuniteetin osalta, josta ICC:n perussäännön ratifioineet ja toisaalta poisjättäytyneet valtiot ovat erimielisiä. Tallgrenin mukaan hyökkäys- teon rikosvastuun toteutumisessa onkin otettu takapakkia.
Kansainvälisen oikeuden nykytila on sekava valtiojohdon immuniteetin osalta.
– Komissio ja useat länsivaltiot ovat tukeneet Ukrainan ehdotusta perustaa erityistuomioistuin pelkästään hyökkäystekoa varten. Tavoite on selkeä: Venäjän johtajien toimet halutaan nopeasti ja näyttävästi tuomita rikoksiksi.
Erityistuomioistuin voisi toimia YK:n sopimusjärjestelyin Haagissa tai Ukrainaan perustettavana hybridimallina, jossa olisi kansainvälinen kytkös.
Tallgren muistuttaa, että pätevän ja uskottavan tuomioistuimen perustaminen vie aikaa ja vaatii ison budjetin. Lisäksi liiankin innovatiiviset erityisratkaisut voivat olla oikeudellisesti huteria. Se uhkaisi kansainvälisen oikeuden ja YK:n legitimiteettiä.
Vallan vaihtumista odotellessa
Innokkaimmat rikosvastuun kannattajat tuomitsisivat syytetyt hyökkäysteosta jopa heidän poissa ollessaan. Tallgrenin mukaan hyökkäysrikostuomioistuimen perustamista tulisi arvioida sekä reaalipoliittisesti että oikeudellisesti, huolella ja kiirehtimättä.
– Venäjän toimet on poliittisesti jo kiistattomasti tuomittu. Entä jos Venäjän johdon kanssa olisi kuitenkin neuvoteltava? Jo syytteeseen asettaminen on tarkoitettu voimakkaaksi stigmaksi, joka estää kaiken kanssakäymisen, esimerkiksi diplomaattisten kanavien käytön.
Syytetyiltä ja poissaolevina tuomituilta puuttuisi intressi edesauttaa vihollisuuksien päättymistä, rauhantekoa ja vallanvaihdosta.
– Kannattaisiko odottaa, kunnes nähdään, miten sota päättyy. Nämä rikokset eivät vanhene.
Tutustu
- ICC:n toimintaan
- podcastiin
- blogeihin:
https://www.justsecurity.org/tag/international-criminal-law/
http://opiniojuris.org/category/topics/international-criminal-law/
https://www.ejiltalk.org/category/international-criminal-law/
https://verfassungsblog.de/a-ukraine-special-tribunal-with-legitimacy-problems/
