Työuran alku voi tuntua haastavalta: alan kokemusta pitäisi hankkia, mutta omasta osaamisesta saattaa olla epävarma. Kannattaako heti lähteä harjoitteluun, vai pitäisikö keskittyä opintoihin?
– Oman alan harjoitteluihin voi hakeutua jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, mutta se ei heti opintojen alussa ole välttämätöntä. Yhtä hyvin voi keskittyä opintoihin tai kerryttää kokemusta muualta. Oman alan harjoitteluihin voi hakeutua myös myöhemmässä vaiheessa, HR Business Partner Salla Jortikka Castrén & Snellmanilta sanoo.
Oman alan harjoitteluihin voi hakeutua jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, mutta se ei heti opintojen alussa ole välttämätöntä.
Jortikan kollega, HR-koordinaattori Saga Heino sanoo, että hakeminen on oppimisprosessi.
– Realiteetti on, että koska hakijoita on paljon, ensimmäinen hakukerta ei välttämättä johda työpaikan saamiseen, mutta opiskelija kehittyy kuitenkin työnhaussa. Hakemisessa kannattaa olla sinnikäs, Heino sanoo.
Omasta hakemuksesta kannattaa pyytää palautetta. Näin kehittyy ja oppii seuraavia hakuja varten.
Hakemus on työnäyte
Eri alojen työtkin kerryttävät työelämätaitoja ja kokemusta. Myös erilaiset luottamustehtävät esimerkiksi ainejärjestössä katsotaan usein eduksi.
– Uran alussa aiempaa työkokemusta enemmän vaikuttavat motivaatio ja asenne, Heino sanoo.
Kielitaito, tiimityötaidot sekä avoin ja reipas asenne ovat tärkeitä, samoin mielenkiinto ja uteliaisuus alaa kohtaan.
Hakijoiden massasta erottumiseen ei tarvita suurempia taikatemppuja, Jortikka ja Heino vakuuttavat. Etenkin alkuvaiheen opiskelijat ovat pääosin samalla viivalla hakiessaan paikkoja. Silloin painottuu ilmoituksen tarkka lukeminen ja siihen vastaaminen.
– Hakemus erottuu positiivisesti, kun hakija osoittaa ymmärtävänsä, mihin tehtävään on hakemassa, ja tuo konkreettisesti esille, miksi työtehtävä kiinnostaa ja miksi sopisi tehtävään, Heino listaa.
Hakemus erottuu positiivisesti, kun hakija osoittaa ymmärtävänsä, mihin tehtävään on hakemassa.
Jortikka sanoo hakemuksen olevan ensimmäinen työnäyte potentiaaliselle työnantajalle.
– Juristit tekevät työtä kielellä. Rekrytoijana on ilo lukea hakemuksia, jotka on laadittu huolella, räätälöity paikkaan, kiteyttävät olennaisen ja joissa ei ole kirjoitusvihreitä, hän sanoo.
Ota opinnoista kaikki irti
Opintomenestys herättää paljon keskustelua. Jortikka ja Heino ovat törmänneet jopa kysymyksiin siitä, onko hakemiselle keskiarvorajaa tai kannattaisiko opiskella tiettyjä kursseja harjoittelupaikan saamiseksi.
– Poikkeuksellisen hyvät tai heikot arvosanat kiinnittävät toki huomion, mutta hakijoita arvioidaan kokonaisuutena, Jortikka sanoo.
Hän kannustaa opiskelemaan juuri niitä aiheita, jotka innostavat ja kiinnostavat.
– Opinnot tarjoavat mahdollisuuden kokeilla ja tutustua eri oikeudenaloihin. Monialaisuus ja pintaraapaisun osaaminen monesta aiheesta voi olla uran alussa hyväkin asia.
Monialaisuus ja pintaraapaisun osaaminen monesta aiheesta voi olla uran alussa hyväkin asia.
Omasta osaamisesta ei kannata murehtia liikaa. Suuren osan asioista oppii juuri harjoittelussa, eikä harjoittelijan oleteta olevan kaikessa valmis.
– Oikiksessa ei opeteta esimerkiksi substanssiasioita samalla tavalla kuin työssä oppii. Myös yleiset työelämätaidot ja itsevarmuus kasvavat tekemällä. Harjoittelusta voi saada myös varmistusta siitä, minkä oikeudenalan parissa haluaa tulevaisuudessa työskennellä, Jortikka sanoo.
Juristiliitto palkitsi Castrén & Snellmanin parhaana opiskelijatyönantajana vuonna 2023. Palkinto myönnetään opiskelijoiden ehdotusten perusteella.
