Suurin osa Juristiliiton palkkatutkimukseen vuonna 2023 vastanneista jäsenistä kokee, että työn ja perheen yhteensovittamiseen saa riittävästi tukea työnantajalta. Täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa oli peräti 79 prosenttia vastaajista. Työnantajien suhtautumisen lyhennettyyn työaikaan – esimerkiksi osittaisen hoitovapaan vuoksi – koki myönteiseksi 57 prosenttia. Myös työnantajan asenne perhevapaiden käyttöön arvioitiin pääosin positiiviseksi.
Myös työnantajan asenne perhevapaiden käyttöön arvioitiin pääosin positiiviseksi.
Juristiliiton työelämäasioista vastaava johtaja Jaana Meklin pitääkin palkkatutkimuksen tuloksia tältä osin myönteisinä.
– Ehkä ajattelin, että työnantajia kohtaan olisi saattanut olla kriittisempääkin asennetta, Meklin sanoo.
Niidenkin vastaajien määrä oli melko suuri, jotka eivät osanneet ottaa asiaan kantaa. Esimerkiksi työnantajan asennetta osittaiseen hoitovapaaseen ei tiennyt 37 prosenttia vastaajista.
Naiset edelleen pidemmillä perhevapailla
Miehet olivat kautta linjan tyytyväisempiä työantajan tukeen työn ja perheen yhteensovittamisessa kuin naiset. Vastaukset heijastelevat Meklinin mukaan sitä, että naiset pitävät edelleen perhevapaista suurimman osan.
Miehistä yli puolella viimeisimmän tai käynnissä olevan perhevapaan kesto oli alle kuukauden, kun taas naisilla perhevapaiden pituus oli tyypillisimmillään puolesta vuodesta vuoteen tai yhdestä kolmeen vuotta. Palkkatutkimuksessa saatiinkin nyt ensimmäistä kertaa tarkkaa tietoa liiton jäsenistön pitämistä perhevapaista.
Näissä tuloksissa pitkiä perhevapaita pitävien isien määrä oli vielä melko pieni.
– Itselläni ja yleisestikin on ollut se käsitys, että koulutetut isät pitävät muita isiä enemmän pitkiä perhevapaita, mutta näissä tuloksissa pitkiä perhevapaita pitävien isien määrä oli vielä melko pieni. Tosin perhevapaauudistuksesta on kulunut vasta niin vähän aikaa, ettei uuden lainsäädännön vaikutuksesta voi tehdä suuria johtopäätöksiä, Meklin arvioi.
Töihin paluu perhevapailta sujuu hyvin
Sukupuolten välillä oli eroa myös siinä, miten hyvin vastaajat kokivat työnantajan tukeneen perhevapaiden jälkeistä töihin paluuta. Miespuolisista vastaajista 92 prosenttia jatkoi perhevapaan jälkeen samoissa tehtävissä, naisista vain 57 prosenttia.
Lyhyen poissaolon aikana työpaikalla ei välttämättä ehdi tapahtua esimerkiksi organisaatiomuutoksia, jotka vaikuttaisivat paluuseen. Naisistakin suuri osa jatkoi vastaavissa tai aiempaa vaativammissa tehtävissä joko samalla tai eri työnantajalla.
Miehillä yhdeksi töihin paluuta helpottavaksi tekijäksi nousi puolison jääminen kotiin lasta hoitamaan.
– Yksi kiinnostava ero oli, että miehillä yhdeksi töihin paluuta helpottavaksi tekijäksi nousi puolison jääminen kotiin lasta hoitamaan. Naisilla taas korostui hoitopaikan järjestyminen lapselle, Meklin sanoo.
Moni ei tiennyt perhevapaista
Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia ei osannut sanoa, onko työpaikalla käytössä palkallinen perhevapaa. Palkallisen perhevapaan pituutta taas ei osannut kertoa 69 prosenttia. Myöskään noin kolmannes vastaajista ei tiennyt, miten perhevapaajärjestelmä on uudistunut.
– Tässä joukossa on heitä, joilla ei ole lapsia tai siitä on jo aikaa, kun lapset olivat pieniä. Silloin näitä asioita ei ehkä tule seurattua. Naiset olivat kuitenkin perhevapaista tietoisempia kuin miehet, Meklin kertoo.
Naiset olivat perhevapaista tietoisempia kuin miehet.
Palkallinen perhevapaa oli kyselyn mukaan käytössä 46 prosentissa miesvastaajien ja 54 prosentissa naisvastaajien työpaikoista. Palkallisesta perhevapaasta on sovittu työehtosopimuksissa, ei laissa, joten tilanne vaihtelee alan mukaan. Viime neuvottelukierroksella saatiin sovittua laajasti yhtä pitkiä palkallisia perhevapaita molemmille vanhemmille.
– Yksityisellä sektorilla on aloja, joilla ei ole työehtosopimusta lainkaan, ja näillä aloilla ei kaikilla työpaikoilla ole palkallisia perhevapaita.
Laajempi palkkatutkimuksen raportti on luettavissa Juristiliiton jäsensivuilla.
