Tekoäly helpottaa juristien rutiineja

Saisinko tarkistuksen salassapitosopimukselle? Vielä alkuvuodesta 2023 konsulttiyhtiö Accenturen sopimusjuristit tekivät tällaisia pyyntöjä lakitoimintojen offshore-tuelle esimerkiksi Intiaan. Keväällä 2024 suomalainen sopimusjuristi ei enää pyydä salassapitosopimusten tarkistuksia ja tarvittavia muokkauksia offshore-tuelta vaan generatiiviselta tekoälyltä.

Generatiivinen tekoäly pystyy kehittämään uutta sisältöä ja dataa sen perusteella, mitä se on aikaisemmista esimerkeistä oppinut. Sitä voi jo nykyisellään hyödyntää esimerkiksi tekstin kääntämiseen tai tiivistämiseen, ja sille voi esittää kysymyksiä isoista dokumenteista ja myös internetin sisällöistä.

Keväällä 2024 suomalainen sopimusjuristi ei enää pyydä salassapitosopimusten tarkistuksia ja tarvittavia muokkauksia offshore-tuelta vaan generatiiviselta tekoälyltä.

Ehkä tunnetuin generatiivisen tekoälyn sovelluksista on OpenAI:n ChatGPT. Samalla se on vain yksi kymmenistä yrityskentän käyttämistä tuotteista.

– Accenture pyrkii generatiivisella tekoälyllä mullistamaan koko yrityksen toimintamallin aika lailla täysin, sanoo Accenturen Pohjoismaiden data- ja tekoälyjohtaja Karoliina Hagman.

Accenture on kansainvälinen yritys, joka työllistää lakitoiminnoissaan maailmanlaajuisesti 3 200 henkilöä. Suomi on osa Accenture Nordicsin lakitiimiä, jossa työskenteli alkuvuodesta 2024 yhteensä 36 henkilöä.

Tekoäly voidaan kytkeä yrityksen sisäiseen dataan

Tekoälyn kehitys työelämässä otti suuren harppauksen loppuvuodesta 2022, kun ChatGPT tuli markkinoille.

– Hyvin pian sen jälkeen monet yritykset Suomessakin ovat alkaneet löytää tapoja hyödyntää tekoälyä käytännön työssä, kertoo Chief Future Scientist Karoliina Partanen Sulavalta.

Sulava on teknologiayritys, joka tarjoaa asiakkailleen muun muassa räätälöityjä tekoälyratkaisuja. Näitä voidaan kytkeä yritykselle tarpeellisiin tietokantoihin. Lisäksi niille voidaan opettaa yrityksen sisäistä dataa, jolloin tekoälyä voi hyödyntää tietoturvallisesti myös sen työstämiseen.

– Tällöin tekoälylle voi tehdä kysymyksiä esimerkiksi intranetin ohjeistuksista, eikä niitä tarvitse kahlata itse läpi, Partanen sanoo.

Partasen mukaan Sulava on alkuvuoteen 2024 mennessä toimittanut räätälöityjä tekoälyratkaisuja yli 20 suomalaisorganisaatiolle ja Microsoft M365 Copilot -tekoälypalvelun käyttöönottoja yli 80 organisaatiolle.

Tekoälyn avulla uudenlaisia työkaluja ja palveluita

Accenturella generatiivinen tekoäly otettiin käyttöön vuosien 2022–23 vaihteessa. Vuosi 2023 oli teknologiajohtaja Hagmanin mukaan monelle yritykselle opettelun vuosi. Silloin yrityksissä kartoitettiin tekoälylle parhaiten soveltuvia käyttökohteita ja sen tietoturvaan ja säätelyyn liittyviä tarpeita.

Vuoden 2024 aikana tekoälyn käyttöä laajennetaan Accenturen eri toiminnoissa voimakkaasti. Yhtäältä sitä hyödynnetään organisaation omien prosessien ja työvälineiden tehostamisessa, toisaalta sillä tuotetaan ja testataan palveluita Accenturen asiakkaille.

– Lisäksi tarjoamme tekoälykonsultointia ja autamme asiakkaitamme hyödyntämään tekoälyä toiminnoissaan, Hagman sanoo.

Accenturen sisäisessä työssä tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi liiketoimintaennusteiden tekemisessä ja talousraportoinnissa. Yritys ennustaa sen avulla bisneksen avainlukuja, kerää tietoa sisäisestä suorituskyvystä ja analysoi tuloksia.

HR:ssä tekoälyä käytetään työntekijöiden osaamisen kartoittamisessa. Se auttaa seuraamaan, millaista osaamista eri ihmisille on kertynyt ja millaisiin rooleihin ja asiakasprojekteihin eri työntekijöitä kannattaa hyödyntää.

Hagmanin mukaan tämä vaikuttaa myös työtyytyväisyyteen, kun ihmiset pääsevät mielekkäisiin ja haastaviin tehtäviin. Lisäksi tekoälyä saatetaan käyttää esimerkiksi työpaikkailmoitusten luomiseen.

Tekoälyn käyttöönottoa jarruttaa hyvässä mielessä se, että meidän täytyy huomioida tekoälyyn liittyvä vastuullisuus.

Sopimusluonnoksiakin tekoäly työstää Accenturella jo tänä vuonna, lukee läpi ja merkkaa mahdollisia ongelmakohtia sekä tarjoaa niihin ratkaisuehdotuksia.

– Tekoälyn käyttöönottoa jarruttaa hyvässä mielessä se, että meidän täytyy huomioida tekoälyyn liittyvä vastuullisuus. Teemme työtä sensitiivisen datan kanssa, Hagman muistuttaa.

Juristin työ muuttuu nopeasti

Juristin työtä tekoäly tulee muuttamaan merkittävästi – ja nopeasti, Sulavan Partanen uskoo.

Jo lähitulevaisuudessa tekoälylle voi Partasen mukaan opettaa yrityksen omat sisäiset dokumentit ja sopimustietokannan. Sen voi myös kytkeä esimerkiksi lakitoimistojen käyttämään Imanageen, Finlexiin, yritystietokantoihin ja muihin tietolähteisiin, joista teko- äly voi hakea sopimusdokumenteissa tai juridisissa asiakirjoissa tarvittavia metatietoja.

– Tällaista tekoälyä voisi kehottaa vaikka tekemään tietynlaisen sopimuksen ja tarkistamaan, onko dokumentti ristiriidassa toisen maan lainsäädännön kanssa ja noudattaako se compliance-käytäntöjä.

Tekoäly voi hoitaa rutiininomaista pohjatyötä, mutta ihmistä tarvitaan esimerkiksi prosessien johtamiseen, sopimusten ongelmakohtien ratkomiseen ja faktojen tarkistamiseen.

Ihmistä tarvitaan esimerkiksi prosessien johtamiseen.

– Tekoälyn tuotoksiin ei lähivuosinakaan voi luottaa sataprosenttisesti. Edelleen tarvitaan ihmistä niiden validoimiseen.

Vaikka tekoäly jo lähitulevaisuudessa automatisoisi suuren osan juristien työnkuvasta, ei tämä välttämättä vähennä juristien tarvetta. Esimerkiksi tulevaisuudentutkija Risto Linturi on arvioinut Juristiuutisissa (numero 2/2023), että tarve voi jopa lisääntyä, jos tekoälyn laatimista asiakirjoista syntyy ongelmia.

Vielä ei ole myöhäistä hypätä tekoälyn kyytiin

Yrityksille ei ole enää sitä vaihtoehtoa, että tekoälyä ei opeteltaisi tai hyödynnettäisi, sanoo Karoliina Partanen.

Vielä ei hänen mukaansa ole myöskään myöhäistä – mutta kyytiin on hypättävä nyt.

Partanen arvioi, että tekoälyhype on nyt saavuttanut huippunsa. Seuraavaksi edessä on ajanjakso, jona lukuisat kilpailevat tekoälyratkaisut hiljalleen kypsyvät ja käyttäjät harjoittelevat tekoälyn tuottavaa käyttöä.

Tekoälyn käytön opettelu voi alkuun jopa hidastaa työtä, kuten minkä tahansa uuden tavan tai teknologian opettelu.

– Tekoälyn käytön opettelu voi alkuun jopa hidastaa työtä, kuten minkä tahansa uuden tavan tai teknologian opettelu. Kuitenkin se on välttämätön vaihe ennen selkeitä tuottavuushyötyjä, joita aletaan nähdä muutamien vuosien kuluessa. Silloin todennäköisesti alkaa tekoälyn seuraava merkittävä kehitysvaihe.

– Tuolloin nähdään hyötyjä, jotka määrittelevät, mitkä toimijat pysyvät pystyssä ja mitkä kaatuvat, Partanen ennakoi.