Liiton talous on vakaalla pohjalla ja jäsenmaksussa ei tapahdu muutoksia vuodelle 2024. Jäsenmaksu on myös ensi vuonna 300 euroa.
Lakimiesten ja Lääkärien työttömyyskassa on vahvistanut ensi vuoden kassan jäsenmaksuksi 42 euroa. Työttömyyskassan jäsenmaksu nousee näin ollen 6 euroa kuluvasta vuodesta. Liiton jäsenmaksun ja työttömyyskassan jäsenmaksun yhteissumma on 342 euroa vuodessa.
Juristiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksujen yhteissumma on 342 euroa.
Hallituksesta pois jääneen Tarik Ahsanullahin tilalle valittiin jäljellä olevalle vuoden kaudelle Sami-Petteri Seppä. Sepän henkilökohtaisena varajäsenenä on Janne Hälinen.
Uudelle kaksivuotiskaudelle 2024–2025 valittiin hallituksen nykyiset jäsenet Antti Aine (varajäsen Viveca Still), Pekka Liesivuori (Ulla Vainikka), Anna Pitkänen (Taina Hakkarainen) ja Assi Salminen (Minna Hällström).
Hallituksessa työtään jatkavat myös kautensa puolivälissä oleva hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka (Jukka Haavisto) sekä jäsenet Katriina Vierula (Jenniveera Tabell) ja Petri Impola (Leena Kuhanen).
Hallituksen opiskelijajäsenen Lari Sorvalin toimikausi päättyy vuodenvaihteeseen. Vuoden toimikaudelle valittavan uuden opiskelijajäsenen nimeää liiton hallitus joulukuun kokouksessaan.
Valtuuskunnan sääntömääräistä syyskokousta edelsi valtuuskunnan seminaari, jossa esillä olivat muun muassa liiton toimet jäsenpidon vahvistamiseksi sekä ajankohtainen työmarkkinatilanne.
Akavan ja Juristiliiton yhteistyö hallitusohjelmavaikuttamisessa oli tehokasta.
Akavan vaikuttamistoiminnasta vastaava johtaja Pekka Piispanen kertoi valtuuskunnalle Akavan näkökulmista työmarkkinatilanteeseen. Akava on korostanut sovinnollisen ratkaisun löytämistä ja esittänyt pääministeri Petteri Orpolle ratkaisuvaihtoehtoja työmarkkinakriisin välttämiseksi. Akava odottaa maan hallituksen vastaavan Akavan tekemiin esityksiin.
Pekka Piispanen totesi, että Akavan ja Juristiliiton yhteistyö vaikuttamistyössä on tuloksellista. Oikeudenhoidon kannalta erityisen keskeistä on hallitusneuvotteluissa ja sittemmin hallituksen budjettineuvotteluissa saavutettu lisärahoitus.
Piispainen nosti erityisenä onnistumisena Juristiliiton näkökulmasta myös sen, että hallitusohjelmassa mainitaan juristi- ja lakimiesnimikkeiden suojaamistarve.
Jäsenkysely työmarkkinauudistuksista
Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander avasi valtuuskunnalle työmarkkinatilanteesta tehdyn jäsenkyselyn tuloksia.
Tilander korosti, että maltin säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää käytäessä työmarkkinoiden uudistamiseen liittyviä neuvotteluja maan hallituksen ja työmarkkinaosapuolien välillä. Niin oikeudenhoidon kehittämistarpeet kuin työmarkkinatilannekin korostavat rakentavan edunvalvontatyön merkitystä.
Juristiliitto toteutti lokakuun lopulla työelämässä oleville jäsenilleen suunnatun kyselyn maan hallituksen suunnittelemista muutosehdotuksista, jotka liittyvät työttömyysturvaan, työlainsäädäntöön ja yleisesti työmarkkinoihin (muun muassa tukilakkojen ja poliittisten lakkojen rajaaminen).
Kyselyyn vastasi 469 jäsentä, joista 47 prosenttia toimii julkisella sektorilla ja 53 prosenttia yksityisellä sektorilla.
- 48 prosenttia vastanneista vastusti kaikkia tai osaa maan hallituksen ehdotuksista ja olisi valmis vastatoimiin.
- 18 prosenttia vastusti kaikkia tai osaa muutosehdotuksista, mutta ei ollut valmis vastatoimenpiteisiin.
- 32 prosenttia kannatti hallituksen suunnitelmia ja vastusti vastatoimia.
- 2 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Vastausten jakaumassa ei ollut merkittävää eroa sen mukaan toimiko vastaaja yksityisellä vai julkisella sektorilla.
Artikkeliin on korjattu 13.12.2023 hallituksen jäsen Katriina Vierulan varajäsenen nimi. Oikea nimi on Jenniveera Tabell, ei Juha Viertola.
