Kilpailukieltosopimusta koskevan uudistuksen tavoitteena on suojata työntekijää perusteettomilta ja liiallisilta rajoituksilta työsuhteen päätyttyä. Muutoksen toivotaan myös lisäävän työmarkkinoiden dynaamisuutta sekä osaamisen ja innovaatioiden leviämistä.
Juristiliiton työ- ja virkasuhdeneuvontalakimies Moa Fantan mukaan lakimuutoksella tulee olemaan merkittävä vaikutus yksityisellä sektorilla työskentelevien juristien arkeen. Kilpailukiellot nimittäin ovat juristien, kuten monien muidenkin korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden, työsopimuksissa hyvin yleisiä. Akavan tekemien selvitysten mukaan valtaosalla kaikista akavalaisista jäsenistä on kilpailukieltosopimus.
Monesti työnantajat ovat teettäneet näitä sopimuksia lähinnä rutiininomaisesti, pohtimatta täyttyvätkö niiden edellytykset.
– Kilpailukieltoja on käytetty juristien työsopimuksissa toimialasta ja työntekijän asemasta riippumatta. Monesti työnantajat ovat teettäneet näitä sopimuksia lähinnä rutiininomaisesti, pohtimatta täyttyvätkö niiden edellytykset, Fanta sanoo.
Kilpailukiellolle tarvitaan painavat perusteet
Fanta korostaa, että kilpailukieltosopimus tulisi tehdä vain erityisen painavista syistä huolellisen kokonaisarvioinnin jälkeen. Kilpailukiellosta sopimista voitaisiin tietyissä tilanteissa edellyttää esimerkiksi yrityksen johto- tai kehitystehtävissä toimivilta työntekijöiltä. Fanta ei kuitenkaan näe, että sitä voisi vaatia niin sanotuissa ”rivilakimiehen” tehtävissä toimivilta.
– On oleellisen tärkeää pohtia, täyttyvätkö kilpailukieltosopimuksen edellytykset kyseisen työntekijän kohdalla. Henkilön toimintamahdollisuuksien rajoittaminen työsuhteen päättymisen jälkeen voi olla perusteltua vain silloin, kun työntekijä on tekemisissä työnantajan toimintaan liittyvien erityisten liike- ja ammattisalaisuuksien kanssa. Jos erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimuksen tekemiselle ei ole, sopimus on työsopimuslain nojalla mitätön, Fanta toteaa.
Ennen lainsäädännön muutosta yrityksissä ei ole välttämättä käytetty aikaa kilpailukieltojen syvällisempään pohdintaan, koska niiden tekeminen ei ole maksanut työnantajalle mitään. Sen sijaan työntekijöiden liikkumisvapautta sopimukset ovat rajanneet olennaisesti.
Vaikka kilpailukieltosopimus olisikin lain näkökulmasta mitätön, on kilpailukiellon uhmaaminen työntekijälle iso riski.
– Uudistus on sekä työntekijöiden että työmarkkinoiden näkökulmasta hyvin tervetullut. Kilpailukieltosopimus vaikuttaa suoraan työntekijän urakehitykseen ja toimintamahdollisuuksiin sekä häiritsee tervettä kilpailua, kun osaavien työntekijöiden siirtymistä alan sisällä työpaikasta toiseen on rajoitettu. Vaikka kilpailukieltosopimus olisikin lain näkökulmasta mitätön, on kilpailukiellon uhmaaminen työntekijälle iso riski. Etenkin, jos kilpailukieltoon liittyy sopimussakko.
Kilpailukiellosta on tärkeää neuvotella
Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Aiemmin tehtyjä sopimuksia se velvoittaa kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2023 alusta lähtien. Siirtymäaikana työnantajat voivat irtisanoa kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Jos kilpailukieltosopimuslauseke päädytään irtisanomaan, tämä voidaan tehdä erillisellä ilmoituksella, mieluiten kirjallisesti. Näin työsopimus jää muilta osin voimaan.
– Meillä ei ole vielä tarkempia tilastotietoja siitä, miten yrityksissä on toimittu kilpailukieltojen osalta. Neuvontaan tulevista kyselyistä on kuitenkin pääteltävissä, että niiden merkitystä on monissa yrityksissä arvioitu uudelleen.
On tärkeää, että työntekijä ymmärtää, mihin on sitoutunut ja mitä riskejä kilpailukieltosopimuksesta hänelle seuraa.
Jos kilpailukieltosopimus katsotaan tietyn työntekijän osalta perustelluksi, työsopimuksessa tai sen liitteessä on tärkeää määritellä selkeästi kilpailevan toiminnan käsite ja toimiala, jota sopimus koskee.
– On tärkeää, että työntekijä ymmärtää, mihin on sitoutunut ja mitä riskejä kilpailukieltosopimuksesta hänelle seuraa. On myös hyvä tiedostaa, että laki asettaa minimivaatimukset työnantajan korvausvelvollisuudelle. Aina voidaan myös sopia työntekijän kannalta paremmista ehdoista, kuten paremmasta korvauksesta. Jos jokin kilpailukieltosopimuksessa mietityttää, apua voi aina kysyä liiton neuvontapalvelusta, Fanta muistuttaa.
