Lahjoituksia oikeustieteelliselle tiedekunnalle
Yliopistojen rahoitus poikkeaa Suomessa tuntuvasti siitä, millainen se on Pohjois-Amerikassa, erityisesti sikäläisissä huippuyliopistoissa. Suomessa ei ole korkeita lukukausimaksuja, jotka osaltaan mahdollistavat vahvat resurssit ja samalla kannustavat tai pakottavat opiskelijat tiiviiseen kokopäiväiseen opiskeluun. Meillä ei liioin ole sellaista alumnikulttuuria, jonka myötä yliopistojen kasvatit tekisivät opinahjoilleen huomattavia lahjoituksia.
Suomessa on kuitenkin tehty oikeustieteen lohkolle lahjoituksia, joiden soisi kannustavan toimimaan samalla tavalla niitä, joilla on lahjoituspotentiaalia. Professori Edward Andersson lahjoitti Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle professuurin viime vuosikymmenellä. Vuonna 2012 kuollut OTK, ekonomi Ilkka Kontula teki merkittävän testamenttilahjoituksen Helsingin oikeustieteelliselle tiedekunnalle ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle opiskelijastipendejä varten. Professuurilahjoituksia ovat tehneet Helsingin tiedekunnalle myös yritykset ja muut yhteisöt.
Helsingin yliopistossa on 26.1.2017 poikkeuksellinen tapahtuma. Tuolloin paljastetaan kauppaoikeuden professorina vuosina 1924–1943 toimineen Lauri Cederbergin muotokuva. Cederbergin tytär testamenttasi oikeustieteelliselle tiedekunnalle siviili- ja kauppaoikeuden oppiaineita varten puoli miljoonaa euroa sillä ehdolla, että hänen isästään maalautetaan tiedekuntaan muotokuva.
Suomen yliopistoissa toteutettiin vuosina 2010–2011 finanssipääomakeräys, jossa valtio maksoi yliopistoille vastinrahana 2,5-kertaisesti sen määrän, jonka ne olivat itse onnistuneet keräämään. Keräyksen perusteena oli tarve tukea muitakin yliopistoja kuin Aalto-yliopistoa, jota sekä valtio että elinkeinoelämä pääomittivat huomattavilla summilla. Keräyksen tuotolla rahoitetaan Helsingin tiedekunnassa viittä uutta pysyvää professuuria (arvopaperimarkkinaoikeus, pohjoismainen oikeus, tekijänoikeus, viestintäoikeus ja ympäristöoikeus). Yksi professuurin perustamiseen johtaneista lahjoituksista on yksityisen henkilön tekemä.
Suomen yliopistoissa on käynnissä uusi finanssipääomakeräys. Siitä on päättänyt aikanaan Jyrki Kataisen hallitus. Keräyksellä paikataan osaksi, mutta vain pieneltä osalta niitä rajuja leikkauksia, joita on kohdistettu erityisesti Helsingin yliopistoon. Yliopistojen 30.6.2017 mennessä keräämälle (uudelle) finanssipääomalle valtio maksaa vastinrahaa yhteensä 150 miljoonaa euroa. Vastinrahalle määrätään kerroin, joka perustuu yliopistojen yhteensä keräämälle finanssipääomalle. Se tulee olemaan selvästi pienempi kuin edellisellä kerralla, mutta merkittävästä tuesta on nytkin kysymys. Luultavasti vastinraha suurin piirtein kaksinkertaistaa kerätyn finanssipääoman määrän.
Kaikkien niiden yksityisten henkilöiden, yhteisöjen ja säätiöiden, jotka haluavat tukea oikeustieteellisiä tiedekuntia, tulisi suunata lahjoitusvaroja finanssipääomakeräykseen. Määräajan 30.6.2017 jälkeen ei valtion vastinrahaa ole enää tarjolla. Yliopistojen verkkosivuilla on informaatiota lahjoitusten tekemisestä. Ennen lahjoituksen toteuttamista kannattaa tiedustella, miten lahjoitus voidaan yliopiston sisällä suunnata halutulle tiedekunnalle, tai esittää toivomus lähemmästä kohteesta. Edellisen keräyksen toteutuksessa kaikki lahjoituksiin kohdistuneet toivomukset tulivat täytetyiksi.
