Eduskuntavaalit ja niitä seuranneet hallitusneuvottelut määrittävät pitkälti sen, millaisen sijan oikeudenhoidon tarpeet saavat hallituskauden aikana. Siksi keväällä järjestetyt vaalit näkyivät Juristiliiton vaikuttamistoiminnassa jo kauan ennen nykyhetkeä. Liitto on pyrkinyt herättelemään yhteiskunnallista keskustelua muun muassa oikeusturvatakuun välttämättömyydestä.
Lisäksi liitto on vaatinut perusrahoituksen korottamista ja rahoituksen aiempaa pitkäjänteisempää suunnitelmallisuutta.
Työ on tuottanut tuloksia, sillä eri puolueet suhtautuivat talven ja kevään mittaan pitämissään puheenvuoroissa hyvin myönteisesti oikeudenhoidon rahoittamis- ja kehittämisvaateisiin. Myös hallitustunnusteluissa puhuttiin oikeudenhoidosta ja sen resurssien varmistamisesta.
Juristiliitto toivoo, että puheista edetään seuraavaksi tekoihin.
Juristiliitto toivoo, että puheista edetään seuraavaksi tekoihin. Oikeudenkäyntien kestoa pidentää yhä oikeudenhoidon liian alhainen rahoitus. Siksi oikeudenhoidon nopeaan hätärahoitukseen tarvitaan 50 miljoonan euron vuotuinen kriisirahoitus.
Lisärahoitusta tarvitaan muun muassa liiton vaatiman oikeusturvatakuun toteuttamista varten. Oikeusturvatakuun tavoitteena on esimerkiksi laskea käräjäoikeuksien käsittelyajat 4–8 kuukauteen, juttutyypistä riippuen. Tavoite ei toteudu ilman merkittävää lisärahoitusta.
Ongelmat näkyviksi
Juristiliitto on pitkään pyrkinyt lisäämään yhteiskunnallista keskustelua oikeudenhoidon tarpeista.
Juristiliitto halusi tuoda oikeudenhoidon tilan ja siihen liittyvät pulmat konkreettisesti puolueiden tietoisuuteen. Liitto tapasi vuosina 2022–2023 laajalti eduskuntapuolueiden kansanedustajia, eduskuntavaaliehdokkaita ja puolueiden taustavaikuttajia.
Juristiliitto on pitkään pyrkinyt lisäämään yhteiskunnallista keskustelua oikeudenhoidon tarpeista.
Tarve oikeudenhoidon kehittämiselle tunnistetaan
Juristiliiton, sen jäsenjärjestöjen ja esimerkiksi keskusjärjestö Akavan vaikuttamistyö muuttui näkyväksi, kun eduskuntapuolueet vaikuttivat selkeästi tiedostavan tarpeen oikeudenhoidon kehittämiselle ja oikeusvaltion turvaamiselle.
Liitto kokosi systemaattisesti ennen vaaleja puolueiden laatimien vaaliohjelmien kirjauksia oikeudenhoidon kehittämiseksi. Lisäksi liitto antoi lisänäkyvyyttä jäseninään oleville kansanedustajaehdokkaille. Samaan aikaan liitto kertoi tavoitteistaan aktiivisesti kaikille jäsenilleen.
Oikeusvaltion turvaaminen puhuttaa hallitusneuvotteluissa
Oikeudenhoidon resurssien tarve oli keväällä esillä myös hallitustunnustelija Petteri Orpon esittämissä hallitustunnustelukysymyksissä. Kaikki kysymyksiin vastanneet eduskuntapuolueet suhtautuivat myönteisesti siihen ajatukseen, että oikeusvaltion turvaamiseen tulee panostaa seuraavalla hallituskaudella.
Tukea teknisestä menokehyksestä
Hallitusneuvottelujen ja julkisen talouden kehyssuunnitelman pohjana käytettiin Marinin hallituksen viime töinään laatimaa niin kutsuttua teknistä menokehystä vuosille 2024–2027. Tässä ehdotuksessa oikeudenhoidolle on varattu 35–50 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus. Juristiliitto pitää tätä hyvänä ja konkreettisena alkuna vaatimilleen lisäpanostuksille.
Hallitusneuvottelut etenevät
Juristiliitto seurasi tiiviisti hallitusneuvotteluiden etenemistä. Liiton puheenjohtaja, professori Tuula Linna oli useaan otteeseen asiantuntijakuultavana Säätytalolla.
Juristiliitto on tyytyväinen, että oikeudenhoidon rahoitustarve ymmärrettiin hallitusneuvotteluissa.
Maraton oikeusvaltion turvaamiseksi jatkuu
Lehden mennessä painoon hallitusohjelmaneuvottelut ovat kesken. Juristiliitto on tyytyväinen, että oikeudenhoidon rahoitustarve ymmärrettiin neuvotteluissa. Samalla työ oikeusvaltion turvaamiseksi jatkuu. Vaikuttamistyötä tarvitaan oikeusturvatakuun toteuttamiseksi, jotta ”oikeus kuuluu kaikille”, kuten liiton tunnuslause edellyttää.
Asiantuntijoina jutussa ovat Juristiliiton viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Janne Laukkanen sekä oikeus- ja koulutuspoliittinen asiantuntija Jenni Tuomainen.
