Antti Innasen äänestä kuuluu innostus. Teknologiajuristille ChatGPT on jo tuttu käytännön työssä. Ensikokemukset tekoälyn hyödyistä ovat lupaavat.
– Kun ChatGPT tuli, se muutti kokonaan käsityksemme tekoälyn mahdollisuuksista. Tämän ymmärsi heti ensimmäisestä päivästä, Innanen sanoo.
Innanen on yksi asianajotoimisto Dottirin perustajista ja uuden, Dottirista irtaantuneen, Dot-toimiston toimitusjohtaja.
Se auttaa löytämään aiempaa nopeammin relevanttia tietoa aikaisemmista tapauksista ja lainsäädännöstä.
Dotissa ChatGPT on valjastettu avustamaan kaikenlaisessa tekstintuotannossa.
– Se nopeuttaa sopimusten ja oikeudellisten tekstien laatimista. Se auttaa löytämään aiempaa nopeammin relevanttia tietoa aikaisemmista tapauksista ja lainsäädännöstä, Innanen kertoo.
Kriittisyys ja huolellisuus mielessä
Innanen hyödyntää sovellusta ensisijaisesti markkinointi- ja viestintämateriaalien kirjoittamisessa. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla, kun markkinointimateriaalien tuottamisen voi antaa tekoälylle luonnosteltavaksi.
Vaikka ChatGPT:n tuottama teksti on kielellisesti hyvälaatuista etenkin englanniksi, persoonallisen tekstin tekeminen vaatii vielä ihmisen panosta.
– Sovellus ei tietenkään korvaa ihmisten luovuutta ja harkintaa. Kielimallit eivät ole täydellisiä, ja niiden tuottamaa tietoa ja tekstiä on aina tarkastettava ja arvioitava kriittisesti ennen julkaisua.
Kielimallit eivät ole täydellisiä, ja niiden tuottamaa tietoa ja tekstiä on aina tarkastettava ja arvioitava kriittisesti ennen julkaisua.
ChatGPT:n ilmaisversiossa käyttäjä sitoutuu antamaan kaiken sovellukseen syötettävän tiedon OpenAI:n käyttöön. Mitään liiketoimintakriittistä tai asiakkaaseen liittyvää tietoa sovellukseen ei tule syöttää.
– Juristit ovat tottuneet työssään huolehtimaan asiakastietojen turvallisesta käytöstä. Samanlainen huolellisuus ja tarkkuus on syytä huomioida tekoälysovellusten työkäytössä, Innanen muistuttaa.
Aloita tekoälyn käyttö tekstin tiivistyksellä
ChatGPT:n ammatillinen hyödyntäminen vaatii uudenlaista kielellistä taitoa, jossa korostuu käyttäjän kyky johdatella tekoälyä haluttuun lopputulokseen.
On tärkeää huomioida, että ChatGPT ei ole hakukone. Sen tiedot ulottuvat vuoteen 2021, eikä sillä ole tällä hetkellä suoraa pääsyä ajankohtaiseen tietoon internetissä.
Sovelluksen opettelu kannattaakin aloittaa esimerkiksi olemassa olevasta tekstistä. ChatGPT:tä voi pyytää tiivistämään ja analysoimaan tekstin keskeiset havainnot. Näin tekoälylle luodaan konteksti, jossa se toimii.
Laadukkaan lopputuloksen saamiseksi on tärkeää, että tekoälylle kerrotaan aluksi, minkälaisessa tehtävässä tekoäly toimii ja minkälaiselle yleisölle tuotettu teksti on tarkoitettu. Prompteilla eli sovellukseen syötettävillä kehotteilla tekoälyä johdatellaan haluttuun lopputulokseen.
– Ei kannata aloittaa suoraan kysymyksellä. ChatGPT:n käyttö on johdattelevaa ja keskustelunomaista. Koska kyse on opetetusta kielimallista, töykeä käytös saa töykeän vastauksen. Kohtelias sävy tuottaa kohteliaan ja avuliaan tekoälyn, opastaa tulevaisuustutkija ja tekoälyasiantuntija Risto Linturi.
Kohtelias sävy tuottaa kohteliaan ja avuliaan tekoälyn.
Mikäli käyttäjä ei ole valppaana, sovellus alkaa ”hallusinoimaan”. ChatGPT saattaa tässä vaiheessa tuottaa hyvin vakuuttavalta vaikuttavaa argumentaatiota, joka on täysin keksittyä ja virheellistä. Keskustelu saattaa myös alkaa vinoutua hienovaraisistakin sanallisista valinnoista.
– Käyttäjän tulee olla kuin ”hevoskuiskaaja”. Käyttäjän tulee oppia esittämään epäsuoria kysymyksiä ja pyytämään tekoälyltä apua, jotta se toimisi oikein, Linturi vinkkaa.
– Se vaatii samanlaista ymmärrystä kuin ihmisten johtaminen: täytyy tietää, miten motivoida toinen tekemään oikeita asioita ja miten selittää asia niin, että hän ryhtyy toimeen, Linturi opastaa.
Juristien tarve lisääntyy?
Juristien työnkuva muuttuu merkittävästi tekoälyn myötä. Näin on ennakoitu useissa tekoälyn vaikutuksia arvioivissa tutkimuksissa ja raporteissa.
Esimerkiksi Goldman Sachs ennustaa tuoreessa raportissaan, että 44 prosenttia juristien työstä automatisoituu ChatGPT:n kaltaisten tekstiä tuottavien tekoälysovellusten avulla.
– Tämä vaikuttaa oikeansuuntaiselta arviolta, Innanen arvioi käyttökokemuksiinsa perustuen.
Automaation lisääntyminen ei kuitenkaan tarkoita, että tarve juristeille olisi vähentymässä. Päinvastoin. Linturi ennakoi, että lainoppineiden pöydille ilmaantuu pian uudenlaisia työtehtäviä, jotka ovat tekoälysovellusten aikaansaamia.
Automaation lisääntyminen ei tarkoita, että tarve juristeille olisi vähentymässä.
– Tekoäly laatii tavalliselle ihmiselle juridiset dokumentit ja kaikenlaiset valitusasiakirjat ilman, että hän tarvitsee niihin lainopillista neuvontaa. Tästä seuraa nähdäkseni se, että juristien tarve näiden selvittelemisessä vain lisääntyy tulevaisuudessa, Linturi arvioi.
Linturin mukaan tästä saattaa ennen pitkää muodostua niin iso ongelma, että kynnystä esimerkiksi valitusten tekemiseen on nostettava korottamalla niistä perittäviä maksuja.
Toinen vaihtoehto on, että päätökset annetaan tekoälyn tehtäväksi.
Tuottavin työ ihmiselle
Ennen pitkää ChatGPT:n kaltaiset sovellukset kehittyvät niin, että ne sisältävät suomalaisen ja eurooppalaisen lainsäädännön kaikki asetukset ja pykälät. Kyseessä on lopulta suhteellisen rajattu ja pieni määrä tekstiä.
Yritysjuridiikassa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lakiteknisen konsultaation tarve vähentyy ennen pitkää, kun tekoäly osin korvaa nykyisen lainopillisen neuvonnan.
– Sovellukselta voi pyytää arviota esimerkiksi yritysten välille laadittavan sopimuksen riskeistä ja laillisuudesta. Sovellukselta voi pyytää valmiin sopimusluonnoksen halutuilla reunaehdoilla. Se voi pyydettäessä tarjota ehdotuksia strategioista ja erilaisista vaihtoehdoista, Linturi sanoo.
Linturi ja Innanen painottavat, että työn osittainen automatisoituminen karsii rutiinitehtäviä. Tällöin lainoppineen ihmisen työaika vapautuu kaikista tuottavimpiin tehtäviin, jotka vaativat strategista ajattelua, asiakasymmärrystä ja näkemyksellisyyttä.
– Modernin juristin asiantuntemus syntyy perinteisestä juridiikasta ja tekoälyn ymmärtämisestä sekä sen oikeanlaisesta käyttämisestä, Innanen sanoo.
Tekoälyn hyödyntäminen on kuin laskimen käyttö matematiikassa.
– En usko, että tekoäly korvaa juristia, mutta ne, jotka eivät osaa käyttää tekoälyä, tekevät tehottomampaa työtä. Se on kuin laskimen käyttö matematiikassa. Osaamisen tarve ei vähentynyt laskimen myötä, Innanen arvioi.
Osa riskeistä realisoituu
Linturi on vakiovieras eduskunnan valiokunnissa, kun päättäjät haluavat näkemyksiä uusien teknologioiden mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Hänen mukaansa lainsäädännössä olisi nyt tärkeintä huomioida, että tekoälyn riskejä ja eettisiä kysymyksiä ratkaistaan parhaiten tekoälysovellusten käyttäjien tasolla, ei rajoittamalla ja sääntelemällä tekoälysovellusten kouluttamista.
– Tekoälyn käyttöä, eettisiä kysymyksiä ja tietoturvallisuutta tulisi valvoa tilintarkastuksen tapaan. Tekoälysovelluksia hyödyntävät toimijat antaisivat tekoälysovelluksensa datan, algoritmit ja koulutusaineiston riippumattoman tarkastajan arvioitavaksi, Linturi visioi.
Tekoälyn käyttöä, eettisiä kysymyksiä ja tietoturvallisuutta tulisi valvoa tilintarkastuksen tapaan.
Tekoälymallien koulutuksen tiukalla sääntelyllä voisi olla myös kielteisiä ja syrjiviä seurauksia.
– Esimerkiksi kasvojentunnistusta tai ääntä mallintavien sovellusten tuottamia feikkiääniä saatetaan pitää vaarallisina. Näistä olisi kuitenkin erityistä hyötyä apuvälineinä muun muassa näkö- ja kuulovammaisille, Linturi huomauttaa.
Linturin mukaan tekoälyn valjastaminen turvallisuuskriittisiin kohteisiin tulisi kieltää. Tällaisia kriittisiä kohteita ovat esimerkiksi ydinvoimalat.
– Vaikutukset ovat niin suuria, että kyllä tässä vuoristoradan kyytiin on hypätty. Olemme edenneet jo pisteeseen, jossa meidän on hyväksyttävä, että jotkin tekoälyn riskit tulevat realisoitumaan.
– Aivan kuten tietokonevirusten kanssa, myös tekoälyn kanssa käy niin, että sen riskeihin aletaan suhtautua vakavasti vasta sitten, kun näpit ovat palaneet muutaman kerran, Linturi vertaa.
Automaatio soveltuu rutiinipäätöksiin
Tekoälyn käyttö on tulevaisuudessa tehokkaan ja tuloksellisen viranomaistoiminnan edellytys. Näin arvioi Sitra raportissaan ”Tekoälyn käyttömahdollisuudet julkisella sektorilla – Oikeudelliset reunaehdot ja kansainvälinen vertailu”.
Erityistä huomiota tulisi Sitran mukaan kiinnittää siihen, että tekoälyllä toteutetun päätöksenteon on taattava riittävä ja asianmukainen selvittäminen sekä asianosaisen kuuleminen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että tekoälyä hyödynnetään ensisijaisesti päätöksissä, joiden käsittely ei edellytä laajaa selvittämistä tai kuulemisvelvollisuutta.
Lisäksi hallinnon asiakkaille tulee kertoa, milloin heidän asiansa on käsitelty automaattisesti. Tämä katsotaan luottamuksensuojan edellyttämäksi vaatimukseksi.
– Tekoälyn käyttöä rajoittaa edelleen illuusio ihmiskäsittelyn objektiivisuudesta ja kattavuudesta. Monimutkaistuvassa maailmassa on kasvava määrä asioita, joissa kone on meitä ihmisiä tarkempi ja luotettavampi, Sitran raportissa todetaan.
Monimutkaistuvassa maailmassa on kasvava määrä asioita, joissa kone on meitä ihmisiä tarkempi ja luotettavampi.
Eduskunta hyväksyi helmikuussa lakimuutokset, jotka sallivat automaattisen päätöksenteon hallinnossa. Laki ei salli ChatGPT:n kaltaisen oppivan tekoälyn hyödyntämistä päätöksissä. Myöskään merkittävää harkintavaltaa sisältäviä päätöksiä ei voi jatkossakaan tehdä automaattisesti.
Automaattinen päätöksenteko tarkoittaa, että viranomaisen ratkaisu hallintoasiassa syntyy ilman ihmisen myötävaikutusta.
Juristiliitto järjesti 16.5.2023 koulutuksen ”Chat GPT – Tehokas apuri juristin työssä”. Sen vetäjänä toimivat Antti Innanen ja Aku Nikkola. Tallenteen voi katsoa liiton jäsenportaalissa.
