Syksyllä 2022 valmistunut oikeudenhoidon selonteko ja siihen pohjaavat nykyhallituksen toimet ovat tuoneet kaivattuja lisäresursseja oikeushallinnolle. Juristiliitto on tehnyt vaikuttamistyötä lisärahoituksen saamiseksi jo pitkään. Nyt virkoja on runsaasti auki.
– Esimerkiksi Tuomioistuinlaitoksella kokonaislisäys tälle vuodelle on 113 henkilötyövuotta. Uusia tuomarinvirkoja saadaan lisärahoituksen ansiosta 56, suurin osa käräjäoikeuksille, kertoo Tiina Kukkonen-Suvivuo, Tuomioistuinviraston hallinto-osaston johtaja.
Määräaikaisia vakituisiksi ja aidosti uusia paikkoja
Oikeushallinnon eri sektoreilla rekrytointitilanne vaihtelee, sekä tarpeen että myönnetyn lisärahan takia.
– Esimerkiksi Tuomioistuinlaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja Ulosottolaitoksen osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä on nyt mahdollisuus vakinaistua, kertoo hankepäällikkö Taru Ritari oikeusministeriöstä.
Kun taas vaikkapa oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä lisärekrytoinnit tuovat työmahdollisuuksia myös uran alkuvaiheessa oleville juristeille.
Aloittelevan juristin kannattaa kääntää edukseen se, että pienemmillä paikkakunnilla on tarjolla määräaikaisia tehtäviä, joihin on vähemmän hakijoita.
Usein väylä oikeushallintoon avautuu erilaisten harjoittelujaksojen, kuten tuomioistuinharjoittelun, kautta: samalla kun hankkii viranhaussakin tarvittavaa arvokasta työkokemusta, pääsee arvioimaan, olisiko ura oikeudenhoidon parissa juuri itseä varten, Kukkonen-Suvivuo muistuttaa.
Aloittelevan juristin kannattaa myös kääntää edukseen se, että pienemmillä paikkakunnilla on tarjolla määräaikaisia tehtäviä, joihin on vähemmän hakijoita.
Oikeushallinto haluttavaksi – tunnettuus avainasemassa
Oikeudenhoidon selonteossa tunnistettiin myös oikeushallinnon veto- ja pitovoiman haasteita: miten saada tehtäviin sopivia hakijoita ja toisaalta tehtävissä jo olevat pysymään? Isoja kysymyksiä ratkomaan käynnistettiin oikeusministeriössä Pidetty!-hanke keväällä 2023.
Vetovoimaan liittyy tunnettuus. Potentiaalisten hakijoiden joukossa ei välttämättä tiedetä, mitä kaikkea oikeushallinnossa on tarjolla ja mitä tehtävät käytännössä tarkoittavat. Tilannetta kohennetaan esimerkiksi kouluttamalla rekrytoijia, näkymällä työelämätapahtumissa ja vahvistamalla yhteyksiä korkeakouluihin.
Potentiaalisten hakijoiden joukossa ei välttämättä tiedetä, mitä kaikkea oikeushallinnossa on tarjolla ja mitä tehtävät käytännössä tarkoittavat.
– Meillä on myös yhteistyötä juridiikkaan erikoistuneen työelämätalo Paragraaffin kanssa. Esimerkiksi teemme vuoden aikana kuusi jaksoa heidän Juristipodiinsa. Lisäksi oikeus.fistä löytyy “ikä oikeusalan ammatti sinulle sopisi -testi, Pidetty!-hanketta vetävä Ritari kertoo.
Työn mielekkyys on ehdoton vahvuus
Pitovoiman ytimessä on johtajuus. Pidetty!-hanke edistää tasalaatuista perehdytystä ja toisaalta parantaa esihenkilöiden valmennustaitoja mentorointiohjelmalla.
– Valmentava johtaja innostaa ja tukee tavoitteiden saavuttamisessa – ja huomioi, ettei ole vain yhtä tapaa päästä lopputulokseen, sanoo Tiina Kukkonen-Suvivuo, joka kuuluu hankkeen ohjausryhmään.
Rahalla on väistämättä rooli sekä veto- että pitovoimassa, mutta Pidetty!-hankkeesta on palkkakysymykset rajattu pois. Sillä saralla oikeushallinnon on vaikea kilpailla yksityissektorin kanssa.
Koko valtionhallinnossa on myös selkeänä tavoitteena, että työpaikat olisivat ihmisenkokoisia. Että työ ei vie koko elämää.
Ritari sanoo, että työn parhaiksi puoliksi oikeushallinnon väki nostaa monipuolisuuden ja mielekkyyden. Tehtävillä on oikeasti yhteiskunnallista merkitystä, ja niissä mennään oikeusturva ja ihmisten kohtalot edellä.
– Koko valtionhallinnossa on myös selkeänä tavoitteena, että työpaikat olisivat ihmisenkokoisia. Että työ ei vie koko elämää.
