Henkilökohtaisen kehittymisen johtaja Eero Blåfield Juristiliitosta arvioi, että työnantajan ja työntekijän sopimus joustotyöstä eli joustavasta työaikajärjestelystä olisi yksi uusi keino tasoittaa työkuormaa ja helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
– Lähes joka toinen palkkatutkimukseen vastanneista juristeista kokee, ettei voi tasata työaikaansa. Se näkyy myös vastauksissa siitä, miten hyvin työntekijät kokevat palautuvansa työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen, Blåfield toteaa.
Lähes joka toinen palkkatutkimukseen vastanneista juristeista kokee, ettei voi tasata työaikaansa.
Juuri liiallinen työmäärä ja työn ennakoimattomuus vaikuttavat erityisen paljon työn kuormittavuuteen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Ongelmia työmäärässä varsinkin julkisella sektorilla
Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena piti 17 prosenttia Juristiliiton Palkkatutkimukseen 2022 vastanneista. Alemman tason johtajista jopa 24 prosenttia vastasi työmäärän olevan jatkuvasti liian suuri.
– Tutkimustulosten perusteella on huolestuttavaa, että työmäärään liittyviin ongelmiin ei läheskään aina ole tullut muutosta tai haettu ratkaisua, vaikka työntekijät olisivat kertoneet ongelmista työnantajille. Jos parannusta ei tapahdu, se voi johtaa irtisanoutumisiin tai kielteiseen työnantajamielikuvaan ja vaikuttaa siten mahdollisuuksiin rekrytoida uusia osaajia, Blåfield arvioi.
Tutkimustulosten perusteella on huolestuttavaa, että työmäärään liittyviin ongelmiin ei läheskään aina ole tullut muutosta tai haettu ratkaisua, vaikka työntekijät olisivat kertoneet ongelmista työnantajille.
Ongelmat tuntuvat korostuvan erityisesti julkisella sektorilla. Peräti 53 prosenttia työn kuormittavuusongelmia kohdanneista julkisen sektorin juristeista koki, ettei ongelmiin ole haettu ratkaisua, vaikka niistä on kerrottu eteenpäin. 20 prosenttia taas vastasi saaneensa tilanteeseensa parannusta, kun he ovat kertoneet työmäärään liittyvistä ongelmista.
Julkisella sektorilla työskentelevistä juristeista 28 prosenttia ei ylipäänsä kertonut työmäärään liittyvistä ongelmista työnantajille.
Yksityisellä sektorilla tilanne on parempi.
– Julkisella sektorilla kyse on todennäköisesti sekä resurssipulasta että työn luonteesta. Ulkopuolelta tulevaa työkuormaa on vaikea kontrolloida, Blåfield arvioi.
Palkkakehitys tasaista, etätöihin sopeuduttu
Lokakuun 2022 palkkatietojen perusteella koottu palkkatutkimus paljastaa, että yksityisellä sektorilla kiinteä kuukausipalkka laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön. Kuukausipalkan mediaani oli 7 157 euroa.
Julkisella sektorilla palkat puolestaan nousivat neljä prosenttiyksikköä, ja kuukausipalkan mediaani oli
6 017 euroa.
– Yksityisellä sektorilla lasku johtunee työtuntien määrän pienentymisestä. Toisaalta vuosi 2021 oli poikkeuksellisen kuormittava. Viime vuosi oli paluuta hieman normaalimpaan suhdanteeseen, Blåfield sanoo.
Koronapandemian aika vei juristitkin etätöihin, mikä toissa vuonna herätti alkuinnostuksen jälkeen myös etätyöapatiaa. Vuoden 2022 mittaan etä- ja läsnätyön hybridiin on sopeuduttu, ja useat tutkimukseen vastanneista kokivat etätyön nyt jo mieluisana ja joustavana vaihtoehtona.
Useat tutkimukseen vastanneista kokivat etätyön nyt jo mieluisana ja joustavana vaihtoehtona.
– On löydetty toimivia ratkaisuja sekä töiden järjestelyyn uudessa maailmassa että etätyön johtamiseen. Alkuongelmista on päästy eroon, Blåfield toteaa.
Etätöitä tehdään niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla 1–4 päivää viikossa. Lähes kaikki työnantajat tarjoavat nykyisin mahdollisuuden etätöihin. Pelkästään etätöitä yksityisellä sektorilla tekee 12 prosenttia vastanneista ja julkisella sektorilla 19 prosenttia.
Kilpailukieltosopimukset eivät ole kovin yleisiä
Palkkatutkimuksessa kartoitettiin myös kilpailukieltosopimusten yleisyyttä. Tutkimukseen vastanneista yksityisen sektorin juristeista 19 prosentilla oli ennen vuotta 2022 solmittu kilpailukieltosopimus. Julkisella sektorilla heitä oli vain yksi prosentti.
Kilpailukieltosopimusta koskeva työsopimuslain muutos tuli voimaan vuoden 2022 alussa ja koskee nyt siirtymäajan jälkeen myös ennen vuotta 2022 solmittuja sopimuksia.
Yksityisellä sektorilla 3,5 prosenttia vastanneista oli allekirjoittanut kilpailukieltosopimuksen vuoden 2022 aikana. Saman vuoden kuluessa työnantajista 3,3 prosenttia oli irtisanonut kilpailukieltosopimuksen.
Yleisimmin kilpailukieltosopimuksia on asianajo-, konsultti- ja perintätoimistossa työskentelevillä juristeilla.
Laajempi tutkimusraportti luettavissa Juristiliiton jäsenportaalissa.
