Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellussa selvityksessä tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella nuorista ja aikuisista on Suomessa korkeakoulututkinto.
Kunnianhimoiseen tavoitteeseen on sitouduttu myös hallitusohjelmassa, mutta siinä piilee riskinsä: pahimmillaan nuoret kouluttautuvat työttömiksi.
Esimerkiksi Helsingin oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 260–290 maisteritutkinnon suorittanutta. Yliopisto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, että vuonna 2030 valmistuneita olisi jo noin 400 vuodessa.
Koulutusmäärät pitää mitoittaa niin, että kaikille riittää jatkossakin koulutusta vastaavia töitä.
Lakimiesliitto on pitkään korostanut, ettei juristeja pidä kouluttaa varmuuden vuoksi suuria määriä ja kortistoon. Koulutusmäärät pitää mitoittaa niin, että kaikille riittää jatkossakin koulutusta vastaavia töitä.
Aloituspaikkojen lisäämisessä piilee muitakin riskejä kuin työttömyys. Yliopiston opetusresurssit ovat jo nyt tiukoilla. Jos resursseja ei lisätä koulutuspaikkojen tahdissa, koulutus uhkaa siirtyä yhä enemmän massaluentoihin ja kirjatentteihin.
Lähtöruutu
Paineet oikeustieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen lisäämiseksi ovat kasvussa. Lakimiesliitto on vaikuttanut aloituspaikkojen maltilliseen määrään vuosien ajan.
Ruutu 1: Julkisia kannanottoja oikean mitoituksen puolesta
Lakimiesliitto on ottanut julkisesti kantaa vaikuttaakseen oikeustieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen ja valmistuvien maistereiden määrään sekä yliopisto-opetuksen laatuun.
Aloituspaikkojen määrän lisääminen on yliopistoille houkuttelevaa.
Aloituspaikkojen määrän lisääminen on yliopistoille houkuttelevaa, sillä valtio rahoittaa yliopistojen toimintaa sen mukaan, montako maisteria tiedekunnista valmistuu.
Ruutu 2: Tietopyyntöjä ja lisämateriaalia
Lakimiesliitto on tehnyt tietopyyntöjä sekä opetusministeriöön että Opetushallitukseen. Materiaalista on selvinnyt, että paine aloituspaikkojen lisäämiseen on ennen kaikkea poliittinen.
Aloituspaikkojen lisääminen voisi lisätä työttömyyttä entisestään.
Liitto seuraa tarkkaan oikeustieteellisestä valmistuvien työllisyyslukuja. Esimerkiksi juristien työttömyyslukemat ovat olleet pienessä kasvussa, ja aloituspaikkojen lisääminen voisi lisätä työttömyyttä entisestään. Tällä hetkellä työttömiä lakimiehiä on reilut 400.
Ruutu 3: Yhteydenpitoa yliopistoon
Yliopistoilla on parhaillaan isot paineet lisätä aloituspaikkojen määriä, ja etenkin Helsingin yliopistolla on tavoitteena kasvattaa valmistuneiden opiskelijoiden määrää reilustikin. Lakimiesliitto on ollut aiheesta yhteydessä Helsingin yliopistoon.
Ruutu 4: Yhteistyötä tiedekuntien kanssa
Lakimiesliitto tekee säännöllistä yhteistyötä oikeustieteellisten tiedekuntien ja oikeustieteiden laitosten kanssa.
Yhteistyöllä on tärkeä rooli, sillä esimerkiksi Helsingin yliopistolla ja toisaalta Helsingin yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on hyvin erilaiset näkemykset siitä, mikä olisi realistinen lisäys aloituspaikkojen määriin – tai voitaisiinko niitä lisätä lainkaan.
Helsingin yliopistolla ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on erilaiset näkemykset, mikä olisi realistinen lisäys aloituspaikkojen määriin.
Ruutu 5: Kirjelmöintiä
Julkisten kannanottojen lisäksi Lakimiesliitto on kirjelmöinyt aiheesta viranomaisille.
Viimeksi vuoden 2020 alussa liitto on vaatinut opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta tietoa, millaisin perustein oikeustieteellisten tiedekuntien opiskelijamääriä ollaan lisäämässä. Ministeriö vetosi tuolloin Opetushallituksen ennakkotietoihin juristitarpeesta.
Ruutu 6: Kohti uusia sopimusneuvotteluja
Yliopistot ja ministeriöt käyvät kevään aikana uusia sopimusneuvotteluja aiheeseen liittyen. Lakimiesliitto seuraa tilanteen kehittymistä ja tekee realistisen koulutuspolitiikan suhteen yhteistyötä myös muiden akavalaisten liittojen kanssa.
Oikeustieteellisestä valmistuvat työllistyvät jatkossakin koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Maali: Kaikille koulutusta vastaavaa työtä
Oikeustieteellisestä valmistuvat työllistyvät jatkossakin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi digitalisaatio muuttaa lakialaa tulevaisuudessa yhä enemmän, ja automaatio voi vaikuttaa etenkin uransa alkuvaiheessa olevien juristien työllisyystilanteeseen.
Huomion kiinnittäminen aloituspaikkojen järkevään määrään on jatkossa entistäkin tärkeämpi tavoite.
Asiantuntijana toimi Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiantuntija Janne Hälinen.
