Tapaus Yli-Viikarin opetuksista

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari on saanut tammikuussa 2022 rikostuomion virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuksien rikkomisesta ja kavalluksesta. Rikosjutun arvioimiseen ei ole aihetta tällä palstalla. Sen sijaan voidaan tarkastella sitä, mitä voidaan tapaus Yli-Viikarista ottaa opiksi vastaisen varalta.

VTV on eduskunnan alainen laitos. Eduskunnan valvonta ei ollut tässä tapauksessa erityisen tehokasta, niin kuin se ei ollut eduskunnan urheilukerhon tiliasioissakaan.

Parlamentaarisessa valvonnassa käy helposti niin kuin aikanaan usein valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Niissä istuvat toimivat yhtiöiden edustajina yhteiskuntaan päin, mikä ei liene ollut tarkoitus.

Yli-Viikarin johdolla VTV:ssä kohdistettiin paljon resursseja konsultoimiseen ja sparraukseenkin valvonnan asemesta. Tämä saattoi näyttää modernilta ja tarkoitustaan vastaavalta verrattuna kuittien läpikäymiseen.

Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Viraston johto ei saa muuttaa tarkastustoiminnassa lakiperusteista tehtäväkuvaa, joka ei ole mitenkään aikansa elänyt.

Viraston johto ei saa muuttaa tarkastustoiminnassa lakiperusteista tehtäväkuvaa.

Yli-Viikari ei ole suorittanut Suomessa yliopistotutkintoa; hänen opintonsa ovat tapahtuneet Ranskassa ja Belgiassa. Varsinaisen yliopistotutkinnon hän on suorittanut estetiikassa. Hänen karriäärinsa etenemisvaiheessa hehkutettiin hänen ranskan kielen taitoaan ja frankofiilisyyttään.

Kansainvälisyys on sinänsä tärkeää, mutta Ranska ja ranskan kieli eivät ole VTV:ssä missään erityisasemassa. Tärkeämpää on se, mikä on asianomaisen peruskoulutus.

Eräässä vaiheessa Yli-Viikari toimi VTV:ssä tehtävässä, jossa oli merkittävä sija oikeudellisilla kysymyksillä. Vaikka kelpoisuusvaatimuksena ei ole lakimiestutkintoa, ongelmia voi syntyä, jos tehtäviä hoidetaan heiveröiseltä osaamispohjalta. Huomion kiinnittäminen tähän on Lakimiesliiton tehtävä.

Vaikka kelpoisuusvaatimuksena ei ole lakimiestutkintoa, ongelmia voi syntyä, jos tehtäviä hoidetaan heiveröiseltä osaamispohjalta.

Nykyisenä some-aikana on tavallista, että myös onnitteluja nimityksistä kerrotaan sosiaalisessa mediassa ja niille kertyy tykkäyksiä. Ei ole kuitenkaan ongelmatonta, jos nimityksen saaneen edeltäjän julkiset onnittelut ovat ylitsevuotavia, niin kuin tässäkin tapauksessa näyttivät olevan. Tällainen voi antaa aiheen epäillä nimitykseen vaikuttamisesta, onpa tämä perusteltua tai ei.

Muutenkin on syytä todeta, että nimitykset ja valinnat voivat aiheuttaa mukana olleille onnen tai pettymyksen kyyneleitä. Siksi voisi olla parempi, että pidättäydyttäisiin vahvoista julkisista onnitteluviesteistä.

Keskeisissä viroissa toimivien käyttäytymisen tulisi perustua arvoihin, jotka ovat yleisesti hyväksyttäviä.

Yli-Viikari oli tehnyt valtion varoilla lukuisia seminaarimatkoja, joiden hyödyllisyyttä VTV:n kannalta sopii epäillä, ja käyttänyt luottokorttia muun muassa hiusmuotoiluvalmennuksiin. Valtiolla ei työnantajan piikkiin voi sujauttaa yksityisiä menojaan samalla tavoin kuin yksityisellä sektorilla on tai voi olla mahdollista. Tätä eivät aina huomaa yksityiseltä valtiolle siirtyvät.

Kysymys on laajemminkin arvoista. Keskeisissä viroissa toimivien käyttäytymisen tulisi perustua arvoihin, jotka ovat yleisesti hyväksyttäviä.

Kirjoittaja on siviilioikeuden professori (emeritus), Helsingin yliopisto, heikki.halila@helsinki.fi