Rautatientorin leirien välissä kulkee päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ohittavat molemmat leirit kutakuinkin keskeltä pyrkien välttämään ajautumista kumpaankaan laitaan. Uskoisin, että tuolla jossain näiden leirien välissä kulkee myös moni lakimies.
Ulkomaalaispolitiikasta voi olla montaa mieltä, mutta laista ja hyvästä hallintoprosessista pitäisi vallita jonkinlainen konsensus ainakin meidän lakimiesten kesken. Viime aikoina useampi lakimies, professoreita myöten, on kiinnittänyt huomiota siihen, että menettely ulkomaalaisasioissa ei vastaa sitä tasoa, jota oikeusvaltiolta sen 100-vuotisjuhlavuonna voisi odottaa.
Prosessiin liittyvistä ongelmista, erityisesti tulkkauksesta, on keskusteltu Maahanmuuttoviraston ylijohtajan kanssa 16.5.2017 tapaamisessa. Suomen Asianajajaliiton edustaja sekä muut lakimiehet kiinnittivät huomiota heikentyneeseen oikeusturvaan. Valitettavasti tapaamismuistion perusteella saamani kuva vastaa myös omaa käsitystäni nykytilanteesta.
Resurssien puute ei oikeuta tinkimään oikeusturvasta
Olen hoitanut tänä keväänä erästä seksuaalivähemmistöön kuuluvan nuoren naispuolisen turvapaikanhakijan asiaa. Tapauksen käsittelyssä on ollut sekä minun että monen muun lakimiehen mielestä vakavia puutteita.
Seksuaalivähemmistöön kuuluvien henkilöiden turvapaikkapuhuttelu vaatii erityisjärjestelyjä, sillä useimmat ovat eläneet koko elämänsä niin sanotusti kaapissa, koska he eivät voi väkivallan ja vainon takia elää normaalia elämää. Moni seksuaalivähemmistöön kuuluva nainen on raiskattu heidän seksuaalisen identiteettinsä vuoksi. Traumatisoituneiden ihmisten kuuleminen sekä heidän kertomuksensa uskottavuuden arviointi tuomioistuinprosessissa ja turvapaikkapuhuttelussa vaatii erityistä osaamista. Kyseisessä tapauksessa puhuttelijalla ei ollut erityisosaamista, ja puhuttelussa oli miestulkki, vaikka hakija oli nuori seksuaalista väkivaltaa kohdannut nainen.
Tulkkauksen kanssa oli suuria ongelmia, sillä tulkin puhuma kieli ja hakijan puhuma murre poikkesivat huomattavasti toisistaan. Nämä tulkkausongelmat on sittemmin todettu myös puhuttelutallenteelta ja pöytäkirjasta. Puhuttelun epäonnistumisesta lausui kirjallisesti hakijan laillisena edustajana toiminut lääkäri sekä hänen avustajansa. Nauhoja kuuntelemalla selviää myös se, ettei kaikkea hakijan kertomaa ole kirjattu turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaan, joka toimii muun muassa tuomioistuimessa päätöksenteon perusteena.
Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ole missään kohtaa tätä prosessia antanut mitään vastinetta puhuttelussa esiin tulleisiin ongelmiin, joihin oli vedottu ensimmäisestä valitusasteesta lähtien. Maahanmuuttovirasto ei ole yhdessäkään minun hoitamassani asiassa antanut vastinetta valitusvaiheessa, vaikka asiassa on vedottu ongelmiin tulkkauksessa. Nämä ongelmat johtunevat resurssien puutteesta, mutta se ei saisi olla syy tinkiä oikeusturvasta. Vastineiden puute kuormittaa valitusprosessia ja johtaa uusiin turhiin prosesseihin.
Luottamus oikeusvaltion toimintaan horjuu
Nuoren naisen asia on edelleen vireillä ja yhdenvertaisuusvaltuutettu on käyttänyt oikeuttaan tulla asiassa kuulluksi. Valitettavasti asia ratkaistiin Maahanmuuttovirastossa siitä huolimatta, että avustaja oli ilmoittanut yhdenvertaisuusvaltuutetun aikovan lausua asiassa. Tapauksen johdosta myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt turvapaikka-asioita käsittelevien viranomaisten huomiota Suomea sitovista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista johtuviin velvoitteisiin sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteiseen laintulkintaan.
Kuten alussa totesin, Suomen politiikkaa voidaan arvostella, mutta luottamus oikeusvaltion toimintaan sekä sen tuottamiin päätöksiin horjuu, jos menettelyt ”ontuvat” ja päätösten perusteluista tingitään. Lakimiesten tulisi seistä sen takana, että menettelyjä kyseenalaistetaan, mikäli ne eivät vastaa sellaista tasoa, mitä Suomelta voisi odottaa. Asian muodollinen tutkiminen ei riitä, vaan käsittelyn tulisi olla myös laadukasta. Tätä painottivat sekä 16.5.2017 tapaamisessa kuullut lakimiehet että myös yhdenvertaisuusvaltuutettu omassa lausumassaan.
Kirjoittaja Hanna-Maria Seppä on asianajaja ja Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan jäsen.
